Rantakylän historiaa

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→Rantakylä henkikirjoissa)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
 +
== Ennen 1700-lukua ==
 +
Ruotsin vallan aika. Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien ja Isonvihan aikoina vuosisadan vaihtuessa Ahjärven talomäärä puolittui.
 +
 +
 +
* [[Ahjarvi1500|Ahjärvi 1500-luvulla]]
 +
* [[Ahjarvi1600|Ahjärvi 1600-luvulla]]
 +
 +
== 1700-1800 ==
 +
Isonvihan jälkeen Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.
 +
 +
* [[Ahjarvi1700|Ahjärvi 1700-1720]]
 +
* [[Ahjarvi1720|Ahjärvi 1720-1740]]
 +
* [[Ahjarvi1740|Ahjärvi 1740-1760]]
 +
* [[Ahjarvi1760|Ahjärvi 1760-1780]]
 +
* [[Ahjarvi1780|Ahjärvi 1780-1800]]
 +
 +
== 1800-1940 ==
 +
Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle. Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat. 1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.
 +
 +
* [[Ahjarvi1800|Ahjärvi 1800-1820]]
 +
* [[Ahjarvi1820|Ahjärvi 1820-1840]]
 +
* [[Ahjarvi1840|Ahjärvi 1840-1860]]
 +
* [[Ahjarvi1860|Ahjärvi 1860-1880]]
 +
* [[Ahjarvi1880|Ahjärvi 1880-1900]]
 +
* [[Ahjarvi1900|Ahjärvi 1900-1920]]
 +
* [[Ahjarvi1920|Ahjärvi 1920-1940]]
 +

Versio 19. tammikuuta 2016 kello 08.47

Ennen 1700-lukua

Ruotsin vallan aika. Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien ja Isonvihan aikoina vuosisadan vaihtuessa Ahjärven talomäärä puolittui.


1700-1800

Isonvihan jälkeen Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.

1800-1940

Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle. Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat. 1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.



Muut kylät Rantakylän pääsivu Rantakylän talot 1939 Rantakylän suvut Tarinoita Rantakylästä
Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Rantakyl%C3%A4n_historiaa
Henkilökohtaiset työkalut