Maakirja-1637

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(Versioiden välissä 4 muuta muokkausta.)
Rivi 1: Rivi 1:
-
--- Metsäpirtti - maakirja vuodelta 1637 ---
+
== Metsäpirtti - maakirja vuodelta 1637 ==
Lähde: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13488950 Maakirja 1637, sivu 141]
Lähde: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13488950 Maakirja 1637, sivu 141]
Rivi 29: Rivi 29:
* Hapasari (Haapsaari)
* Hapasari (Haapsaari)
** 1 Lassi CaupinPoicka (Lauri Kaupinpoika) 14 - 6 -
** 1 Lassi CaupinPoicka (Lauri Kaupinpoika) 14 - 6 -
-
* OrkåTanhua
+
* OrkåTanhua (Arkuntanhua)
1/2 Anders Terfwonj (Antti Tervonen) 7 - 3 -
1/2 Anders Terfwonj (Antti Tervonen) 7 - 3 -
-
* Hatakkala
+
* Hadackila (Hatakkala)
** 1 1/8 Lars Hindersson (Lauri Heikinpoika) 15 24 16 24
** 1 1/8 Lars Hindersson (Lauri Heikinpoika) 15 24 16 24
-
    Mäki Korhola: Seneka Dårskani (1 1/2)
+
* Mäki Korhola (Korhola)
-
    Metsäpirtti: Tuomas Susi (1), Pässu Kirckeu (1/8)
+
** 1 1/2 Seneka Dårskani (?) 17 16 7 16
-
    Lapanainen: Antti Laurinpoika (1); Pöllan Nemi (1/3); Heikki Möltzå (1/3)
+
* MätzaPirdi (Metsäpirtti)
-
    Raaju: Iwaska Rydhz 'Rytty' (2/3); Jaakko Papu (1/2); Romanska Ryds (1/2)  
+
** 1 Thomas Susi (Tuomas Susi) 14 - 6 -
 +
** 1/8 Pässu Kirckeu (Paussu ?) 1 24 - 24
 +
* Lapanais (Lapanainen)
 +
** 1 Anders Larsson (Antti Laurinpoika) 14 - 6 -
 +
** 1/3 Pöllan Nemj (??) 4 21 1/3 2 -
 +
** 1/3 Hindrich Möltzå (Heikki Metso) 4 21 1/3 2 -
 +
* Dirckala ()
 +
** 1/2 Pawolcka Cosoin (Paavo Kosonen) 7 - 3 -
 +
* Raiju (Raaju)
 +
** 2/3 Iwaska Rydhz (Rytty) 9 10 2/3 4 -
 +
** 1/2 Jacob Paxu (Jaakko Paksu) 7 - 3 -
 +
** 1/2 Romanska Ryds (Rytty) 7 - 3 -
-
Verotus vuonna 1637
 
-
Sackula pogost:
 
-
Tämä kirja on laadittu tilanteessa, jossa Käkisalmen lääni on ollut 20 vuotta Ruotsin hallinnassa. Väestö on hieman lisääntynyt edellisestä. Nimet ovat pääosin samoja kuin edellisessä lähteessä.
 
-
Asiakirjassa ilmaistaan pitäjittäin ja kylittäin verotettava väestö. Kunkin kohdalla mainitaan tilan koko 'Adrar' ja verojen määrä 'Penningar' ja Spannemål'. Seuraavat Metsäpirtin kylät ovat mainitut:
 
-
 
+
* '''Verotus Sakkolan pogostassa vuonna 1637'''
-
 
+
** Tämä kirja on laadittu tilanteessa, jossa Käkisalmen lääni on ollut 20 vuotta Ruotsin hallinnassa. Väestö on hieman lisääntynyt edellisestä. Nimet ovat pääosin samoja kuin edellisessä lähteessä.
-
Tuttuja sukunimiä ovat nyt Korholan Jaaman Myöhänen, Joentaan Puikkoset ja Metsäpirtin Susi.
+
** Asiakirjassa ilmaistaan pitäjittäin ja kylittäin verotettava väestö. Kunkin kohdalla mainitaan tilan koko 'Adrar' ja verojen määrä 'Penningar' ja Spannemål'. Seuraavat Metsäpirtin kylät ovat mainitut:
-
Mainittakoon myös, että myöhemmin Metsäpirtin kylässä asuneita Kuoppia tavataan vuoden 1637 asiakirjassa Sakkolan Valkjärvellä Heikki Kupa, Pyhäjärven pogostassa: Stoore Pyhä: Lars Kupå, Orläns: Olli Kupa ja Risto Kupa; Yllöjärvi: Matti Kuppa ja Lahentakois: Olli Kupa. Samoin Raudun puolelta löytyy Sipi Kupa. Muita tuttuja nimiä ovat mm. Riiskassa asuvat Laitiset, Lapinlahdella asuvat Pappiset, Raudun Pusat, Sudet ja Tiaiset, Pyhäjärven Noitermaan Kupariset. Sakkolan puolelta löytyvät myös Myöhäset, Peltoset, Lobrot ja Kurjet Haitermaalta, Paukku Kaarnejoelta sekä Tervonen Orkatanhualta. Ruotsin hallinto oli varsin tyly alkuperäistä väestöä ajatellen. Monikaan ei vapaaehtoisesti halunnut luopua isiensä uskosta. Niinpä pääosa metsäpirtin alkuperäisestä karjalaisväestöstä joutui tuolloin 1600-luvun alkupuolella siirtymään evakkoon muualla, eli Venäjän puolelle, toiset jopa Tverin alueelle asti. Ruotsin käymien sotien johdosta myös verorasitus oli kasvanut Karjalan Kannaksella. Tuo vuosisata, Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan, ei siis ollut kovin helppoa aikaa, ei ainakaan Metsäpirtin uusille asukkaille, lähipitäjistä ja kauempaa Suomesta saapuneille uudisasukkaille, meidän esi-isillemme.
+
** Tuttuja sukunimiä ovat nyt Korholan Jaaman Myöhänen, Joentaan Puikkoset ja Metsäpirtin Susi.
 +
** Mainittakoon myös, että myöhemmin Metsäpirtin kylässä asuneita Kuoppia tavataan vuoden 1637 asiakirjassa Sakkolan Valkjärvellä Heikki Kupa, Pyhäjärven pogostassa: Stoore Pyhä: Lars Kupå, Orläns: Olli Kupa ja Risto Kupa; Yllöjärvi: Matti Kuppa ja Lahentakois: Olli Kupa. Samoin Raudun puolelta löytyy Sipi Kupa. Muita tuttuja nimiä ovat mm. Riiskassa asuvat Laitiset, Lapinlahdella asuvat Pappiset, Raudun Pusat, Sudet ja Tiaiset, Pyhäjärven Noitermaan Kupariset. Sakkolan puolelta löytyvät myös Myöhäset, Peltoset, Lobrot ja Kurjet Haitermaalta, Paukku Kaarnejoelta sekä Tervonen Orkatanhualta.
 +
** Ruotsin hallinto oli varsin tyly alkuperäistä väestöä ajatellen. Monikaan ei vapaaehtoisesti halunnut luopua isiensä uskosta. Niinpä pääosa Metsäpirtin alkuperäisestä karjalaisväestöstä joutui tuolloin 1600-luvun alkupuolella siirtymään evakkoon muualla, eli Venäjän puolelle, toiset jopa Tverin alueelle asti. Ruotsin käymien sotien johdosta myös verorasitus oli kasvanut Karjalan Kannaksella. Tuo vuosisata, Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan, ei siis ollut kovin helppoa aikaa, ei ainakaan Metsäpirtin uusille asukkaille, lähipitäjistä ja kauempaa Suomesta saapuneille uudisasukkaille, meidän esi-isillemme.

Nykyinen versio 19. syyskuuta 2023 kello 17.36

Metsäpirtti - maakirja vuodelta 1637

Lähde: Maakirja 1637, sivu 141

  • Terändila (Terenttilä)
    • 1/3 Bärtill Matzson (Pärttyli Matinpoika) 4 23 1/3 2 -
  • Koukon nemi (Koukunniemi)
    • 1/2 Prohall Pulbmaker ( ?) 7 - 3 -
    • 1/2 Antippa Mikiferof ? 7 - 3 -
    • 1/2 Kirilka Phillippof ? 7 - 3 -
  • Neusula (Neusaari)
    • 1/3 Pedrå Rajwå 4 21 1/3 2 -
  • Kosola (Kosela)
    • 1/2 Matfi Cosson (Matti Kosonen) 7 - 3 -
    • 5/8 Trediak Cosson (xx Kosonen) 8 24 3 24
  • Haricka
    • 1/3 Malassu Puikkonen 4 21 1/3 2 -
  • Korholan Jaama (Korholanjaama)
    • 1 Thomas Möhain (Tuomas Myöhänen) 14 - 6 -
    • 1 Lauri Kuofwin (Lauri Kuovi ?) 14 - 6 -
  • Joen Takos (Joentaka)
    • 1/2 Joen Alliskainen 7 - 3 -
    • 1 1/6 Hans Puikonj (Hannu Puikkonen) 16 10 2/3 7 -
    • 1/3 Anders Puikonj (Antti Puikkonen) 4 21 1/3 2 -
    • 5/6 Jermola Puikonj (Jermola Puikkonen) 11 21 1/3 5 -
  • Sumentka
    • 1/3 Timåska Kuissmin 4 21 1/3 2 -
    • 1/3 Olof Hejman (Olli Heimanni) 4 21 1/3 2 -
  • Hapasari (Haapsaari)
    • 1 Lassi CaupinPoicka (Lauri Kaupinpoika) 14 - 6 -
  • OrkåTanhua (Arkuntanhua)

1/2 Anders Terfwonj (Antti Tervonen) 7 - 3 -

  • Hadackila (Hatakkala)
    • 1 1/8 Lars Hindersson (Lauri Heikinpoika) 15 24 16 24
  • Mäki Korhola (Korhola)
    • 1 1/2 Seneka Dårskani (?) 17 16 7 16
  • MätzaPirdi (Metsäpirtti)
    • 1 Thomas Susi (Tuomas Susi) 14 - 6 -
    • 1/8 Pässu Kirckeu (Paussu ?) 1 24 - 24
  • Lapanais (Lapanainen)
    • 1 Anders Larsson (Antti Laurinpoika) 14 - 6 -
    • 1/3 Pöllan Nemj (??) 4 21 1/3 2 -
    • 1/3 Hindrich Möltzå (Heikki Metso) 4 21 1/3 2 -
  • Dirckala ()
    • 1/2 Pawolcka Cosoin (Paavo Kosonen) 7 - 3 -
  • Raiju (Raaju)
    • 2/3 Iwaska Rydhz (Rytty) 9 10 2/3 4 -
    • 1/2 Jacob Paxu (Jaakko Paksu) 7 - 3 -
    • 1/2 Romanska Ryds (Rytty) 7 - 3 -


  • Verotus Sakkolan pogostassa vuonna 1637
    • Tämä kirja on laadittu tilanteessa, jossa Käkisalmen lääni on ollut 20 vuotta Ruotsin hallinnassa. Väestö on hieman lisääntynyt edellisestä. Nimet ovat pääosin samoja kuin edellisessä lähteessä.
    • Asiakirjassa ilmaistaan pitäjittäin ja kylittäin verotettava väestö. Kunkin kohdalla mainitaan tilan koko 'Adrar' ja verojen määrä 'Penningar' ja Spannemål'. Seuraavat Metsäpirtin kylät ovat mainitut:
    • Tuttuja sukunimiä ovat nyt Korholan Jaaman Myöhänen, Joentaan Puikkoset ja Metsäpirtin Susi.
    • Mainittakoon myös, että myöhemmin Metsäpirtin kylässä asuneita Kuoppia tavataan vuoden 1637 asiakirjassa Sakkolan Valkjärvellä Heikki Kupa, Pyhäjärven pogostassa: Stoore Pyhä: Lars Kupå, Orläns: Olli Kupa ja Risto Kupa; Yllöjärvi: Matti Kuppa ja Lahentakois: Olli Kupa. Samoin Raudun puolelta löytyy Sipi Kupa. Muita tuttuja nimiä ovat mm. Riiskassa asuvat Laitiset, Lapinlahdella asuvat Pappiset, Raudun Pusat, Sudet ja Tiaiset, Pyhäjärven Noitermaan Kupariset. Sakkolan puolelta löytyvät myös Myöhäset, Peltoset, Lobrot ja Kurjet Haitermaalta, Paukku Kaarnejoelta sekä Tervonen Orkatanhualta.
    • Ruotsin hallinto oli varsin tyly alkuperäistä väestöä ajatellen. Monikaan ei vapaaehtoisesti halunnut luopua isiensä uskosta. Niinpä pääosa Metsäpirtin alkuperäisestä karjalaisväestöstä joutui tuolloin 1600-luvun alkupuolella siirtymään evakkoon muualla, eli Venäjän puolelle, toiset jopa Tverin alueelle asti. Ruotsin käymien sotien johdosta myös verorasitus oli kasvanut Karjalan Kannaksella. Tuo vuosisata, Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan, ei siis ollut kovin helppoa aikaa, ei ainakaan Metsäpirtin uusille asukkaille, lähipitäjistä ja kauempaa Suomesta saapuneille uudisasukkaille, meidän esi-isillemme.
Henkilökohtaiset työkalut