Lehdet1937

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→Helmikuu 1937)
(→Helmikuu 1937)
 
(Versioiden välissä 18 muuta muokkausta.)
Rivi 13: Rivi 13:
** Toiveita hänen petastumisestaan ei ole
** Toiveita hänen petastumisestaan ei ole
*** Viimo viikolla Laatokalle kadonneen metsäpirttiläisen kalastajan '''Simo Simonpk Peltosen''' ([[T3417|talo 3417]]) etsiskelyt eivät ole johtaneet tulokseen. Etsiskelyistä onkin luovuttu, sillä pidetään varmana, että myrskyn rikkomien jäiden sekaan joutuneena hänen on ollut mahdoton pelastua.
*** Viimo viikolla Laatokalle kadonneen metsäpirttiläisen kalastajan '''Simo Simonpk Peltosen''' ([[T3417|talo 3417]]) etsiskelyt eivät ole johtaneet tulokseen. Etsiskelyistä onkin luovuttu, sillä pidetään varmana, että myrskyn rikkomien jäiden sekaan joutuneena hänen on ollut mahdoton pelastua.
 +
* 18.02.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738016?page=4 Hovioikeuden koroittama tuomio] Käkisalmen Sanomat
 +
** Asianomainen virallinen syyttäjä syytti Metsäpirtin käräjäkunnan kihlakunnonoikeudessa Metsäpirtin pitäjän Koselan kylässä olevaa suutari '''Heikki Eevaa''' siitä, että Eeva oli syysk. 13 p:nä 1936 Koselan kylässä tahallansa pahoinpidellyt talollinen Simo Sutta lyömällä tätä puukolla vasemmalle puolelle rintaan, jolloin Susi oli hengenvaarallisesti ollut sairaana. Lopetettuaan tutkimuksen tuomitsi kihlakunnanoikeus marraskuun 30 p:nä 1936 julistamallaan ja Viipurin hovioikeuden tarkastettavaksi alistetulla päätöksellä rikoslain 21 luvun 5 pyk. 3 kappaleen ja 13 pyk. sekä 43 luvun 6 pyk. nojalla Heikki Eevan erittäin raskauttavien asianhaarain vallitessa tapahtuneesta vaikean ruumiinvamman aiheuttaneesta pahoinpitelystä 2 vuodeksi kuritushuoneeseen ja juopumuksesta 30 päiväsakkoon eli, rangaistukset yhdistettynä, pidettäväksi kaikkiaan 2 vuotta 15 päivää kuritushuoneessa. Sen ohessa Eeva velvoitettiin suorittamaan Sudelle korvauksia yhteensä 1090 mk.
 +
** Viipurin hovioikus on nyttemmin antamallaan päätöksellä korottanut Eevalle erittäin raskauttavien asiainhaarain vallitessa tapahtuneesta vaikean ruumiinvamman aiheuttamisesta pahoinpitelystä tuomitun rangaistuksen 3 vuodeksi kuritushuonetta; ja on Eeva, kun hänelle tuomitut rangaistukset yhdistetään, pidettävä kaikkiaan 3 vuotta 15 päivää kuritushuoneessa.
=== Maaliskuu 1937 ===
=== Maaliskuu 1937 ===
* 18.03.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738063?page=2 Terenttilän koulun pojat ja tytöt Metsäpirtin koulujen parhaita hiihtäjiä] Käkisalmen Sanomat
* 18.03.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738063?page=2 Terenttilän koulun pojat ja tytöt Metsäpirtin koulujen parhaita hiihtäjiä] Käkisalmen Sanomat
 +
 +
=== Huhtikuu 1937 ===
 +
* 10.04.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738030?&page=3 Metsäpirtissä toimitetaan kansakoulupiirijaon täydellinen tarkistus] Käkisalmen Sanomat
 +
** Kunta ottaa lasten tuberkuloosparantolassa yhden sairassijan
 +
** Metsäpirtin valtuustolla kokous torstaina
 +
*** Metsäpirtin kunnanvaltuustolla oli kokous torstaina. Kokouksessa käsitellyistä ja päätetyistä asioista mainittakoon seuraavat.
 +
*** Luettiin Vanhajaaman y.m. kyläläisten valtuustolle lähettämä kirjelmä, että Saaroisten kansakoulupiiri jaettaisiin kahtia sekä että kunta rakennuttaisi uuden kaksiluokkaisen koulun uuteen piiriin ja tätä ennen järjestäisi piiriin kansakoulun vuokrahuoneisiin.  Asiasta keskusteltiin ja päätettiin toimituttaa kunnassa kansakoulujen piirijaon tarkistus. Tarkistusta toimittamaan valittiin kouluvaliokunta. Valiokuntaan valittiin '''Albert Eeva''' Kirkonkylän piiristä, '''Nikolai Suvimäki''' Raajun-Vaskelan piiristä, '''Arvi Ukkonen''' Terenttilän piiristä, '''Aapro Hämäläinen''' Saaroisten piiristä, '''Mikko Peltonen''' Viisjoen piiristä, '''Aleksander Hyytiä''' Joentaan piiristä ja opettajiston edustajana opettaja '''Leo Parjola'''. Valiokunnan kokoonkutsujaksi valittiin kunnallislautakunnan esimies Albert Eeva. Valiokunnan on tehtävä ehdotus myöskin mahdollisesti rakennettavien kansakoulutalojen paikoiksi.
 +
*** Uuno Tuohioja anoi kunnalta ostaa rakennustontin läheltä Metsäpirtin Osuuskauppaa. Valtuusto ei suostunut myymään sitä paikkaa, vaan ehdottaa ostajalle tonttia Rajanotkon-Lapanaisten tien varrelta.. Lähempi paikan määrääminen jätettiin kiinteistölautakunnan tehtäväksi ja hinnaksi määrättiin 0,75 - 1,25 mk aarilta.
 +
*** ...
 +
* 10.04.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738030?&page=3 Metsäpirtin kalastajat toivovat venesillan ja loiston rakentamista Saaroisten satamaan] Käkisalmen Sanomat
 +
** Metsäpirtin kalastajaseuralla 15-vuotiskokous
 +
** Venesillan ja loiston puute vaikeuttavat hätäsataman käyttöä myrskysäällä
 +
*** Metsäpirtin kalastajaseuran varsinainen kevätkokous pidettiin huhtikuun 4 pnä Saaroisissa '''Matti Peltosen''' talossa. Seuran jäseniä oli kokouksessa varsin runsaasti, n. 60.
 +
*** Kokouksen puheenjohtajana toimi kalastajaseuran esimies '''Aatami Hyytiä''' (1874-1957) [[T3084|talosta 3084]] ja pöytäkirjaa piti '''August Kiiski''' (1906-1974) [[T3030|talosta 3030]]. Kokous oli samalla 15-vuotiskokous, koska seura perustettiin huhtikuun 4 pnä 1922, jolloin perustamistilaisuudessa seuran jäseneksi kirjoittautui 63 kalastajaa. Näistä on enää jäljellä 31. Poismenneistä 32:sta seuran jäsenestä on kolme hukkunut Laatokkaan, nim '''Heikki Hyytiä''' (1890-1929) [[T3089|talosta 3089]], '''Aleks Hämäläinen''' (1873-1929) [[T3018|talosta 3018]] ja '''Juho Kiiski''' (1898-1933) [[T3029|talosta 3029]]. Seuran nykyinen jäsenmäärä on 312.
 +
*** Kokouksessa esitetystä toimintakertomuksesta kävi selville, että seuran sihteeri oli lähettänyt viime vuonna 59 postilähetytä ja vastaanottanut 47. Kun oli esitetty seuran tilit ja tilintarkastajain niistä antama lausunto, myönsi kokous tilintekijälle sekä seuran johtokunnalle täydellisen tili- ja vastuuvapauden v. 1936 tileistä. Seuralla oli ollut viime vuonna tuloja 5729,43 mk ja menoja 5432,50 mk. Lisäksi on seuralla talletuksena osuuskassassa 2233,35 mk.
 +
*** Seuran kesäjuhlat päätettiin pitää Saunasaaressa heinäkuun 4 pnä ja iltajuhla samana päivänä työväenyhdistyksen talossa. Kesäjuhlan yhteydessä järjestetään jälleen moottorivenekilpailu kolmessa sarjassa sekä soutukilpailut miehille ja naisille.
 +
*** Palkintotuomareiksi valittiin Laatokan Kalastusseurojen liiton puheenjohtaja A. Vuohelainen, liiton sihteeri P. Savolainen, myymälänhoitaja F. Kuoppa, kalastaja J. Tauren ja merivartioston täkäläinen päällikkö Rissanen.
 +
*** Juhlatoimikuntaan valittiin seuran esimies A. Hyytiä, Juho Hinkkanen, Einari Hämäläinen ja Toivo Hämäläinen.
 +
*** Järjestysmiehiksi seuran puolesta ensi kalastuskaudeksi Venäjän vesialueella tapahtuvaa kalastusta varten  valittiin Eetu Hämäläinen ja Albert Kiiski Tapparin Venevalkamasta, Nestori Hyytiä ja Kaapre Torikka Valkeanenän kalastuspaikasta, '''Toivo''' ja '''Einari Hämäläinen''' (1900-) [[T3125|talosta 3125]] Saunasaaren kalastuspaikasta, Aapro ja Aleks Myöhänen Törötinniemen kalastuspaikasta sekä Jooseppi Hyytiä ja Matti Peltonen  Lotteensaaren kalastuspaikasta. Näiden järjestysmiesten tulee viipymättä ilmoittaa seuran johtokunnalle, jos he huomaavat Venäjään vesialueella kalastusseuran jäsenten tavalla tai toisella rikkovan kalastussopimusta ylittämällä sopimuksessa määritellyt rajat t.m.s.
 +
*** Seuran huvitoimikuntaan valittiin A. Myöhänen, Armas Hyytiä, H. Tauren (Hugo Tauren, (1917- ) [[T3044|talosta 3044]]), J. Hyytiä, Lauri Hämäläinen, J. Peltonen, A. Hämäläinen, Uuno Hämäläinen, Arvi Repo, E. Kiiski, Anna, Liisa ja Aino Peltonen, Emma Hämäläinen, '''Helmi Hyytiä''' (1915-1938) [[T3089|talosta 3089]], '''Alina''' (1915-) [[T3044|talosta 3044]] ja '''Laina Tauren''' (1917-) [[T3045|talosta 3045]], Maria Hämäläinen, Elsa, Eeva ja Anna Peltonen, Bertta Kiiski ja Kirsti Hyytiä, kokoonkutsujana on A. Myöhänen.
 +
*** Seuran ilmoitukset päätettiin ilmoittaa Käkisalmen Sanomissa, Maakansassa ja Kansan Työssä.
 +
*** Otettiin keskusteltavaksi Saaroisten keskentekoinen satama ja päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin, että valtio rakentaisi sataman lopulliseen kuntoon. Niinpä olisi valtion lunastettava sataman maa-alue ja rakennettava loisto aallonmurtajan kärkeen. Niinikään tulisi näinkin suuressa satamassa olla kunnollinen venesilta, ainakin 8 m pituinen, niin että myöskin rahtilaivat voisivat käyttää sitä, sillä satamassa käy suurempiakin laivoja joka kesä, varsinkin myrskyä paossa. Liikennettä lisää vielä sekin, että satamassa on vakinainen luotsiasema ja merivartiolaitoksen asemapaikka. Varsinkin juuri venesillan puute on tuntuva, sillä myrskyssä on kovin vaikeaa laskea veneellä aallonmurtajan viereen. Tällöin täytyy kantaa verkkoja ja muita kalastustarpeita suojaan aallonmurtajaa pitkin n 200 m. Sentähden lausui kokous toivomuksen, että venesilta rakennettaisiin, varsinkin kun kustannukset siitä nousevat suhteellisen pieneen summaan.
=== Toukokuu 1937 ===
=== Toukokuu 1937 ===

Nykyinen versio 21. lokakuuta 2024 kello 03.14

Sisällysluettelo

Lehdet 1937

Tammikuu 1937

Helmikuu 1937

  • 01.02.1937 Marttaliitto Emäntälehti
    • Uusi yhdistyksiä: Karjalan pl:n alueella Metsäpirtin Terenttilän my.
  • 16.02.1937 Kalastaja Simo Peltosen etsiskelyt turhia Käkisalmen Sanomat
    • Toiveita hänen petastumisestaan ei ole
      • Viimo viikolla Laatokalle kadonneen metsäpirttiläisen kalastajan Simo Simonpk Peltosen (talo 3417) etsiskelyt eivät ole johtaneet tulokseen. Etsiskelyistä onkin luovuttu, sillä pidetään varmana, että myrskyn rikkomien jäiden sekaan joutuneena hänen on ollut mahdoton pelastua.
  • 18.02.1937 Hovioikeuden koroittama tuomio Käkisalmen Sanomat
    • Asianomainen virallinen syyttäjä syytti Metsäpirtin käräjäkunnan kihlakunnonoikeudessa Metsäpirtin pitäjän Koselan kylässä olevaa suutari Heikki Eevaa siitä, että Eeva oli syysk. 13 p:nä 1936 Koselan kylässä tahallansa pahoinpidellyt talollinen Simo Sutta lyömällä tätä puukolla vasemmalle puolelle rintaan, jolloin Susi oli hengenvaarallisesti ollut sairaana. Lopetettuaan tutkimuksen tuomitsi kihlakunnanoikeus marraskuun 30 p:nä 1936 julistamallaan ja Viipurin hovioikeuden tarkastettavaksi alistetulla päätöksellä rikoslain 21 luvun 5 pyk. 3 kappaleen ja 13 pyk. sekä 43 luvun 6 pyk. nojalla Heikki Eevan erittäin raskauttavien asianhaarain vallitessa tapahtuneesta vaikean ruumiinvamman aiheuttaneesta pahoinpitelystä 2 vuodeksi kuritushuoneeseen ja juopumuksesta 30 päiväsakkoon eli, rangaistukset yhdistettynä, pidettäväksi kaikkiaan 2 vuotta 15 päivää kuritushuoneessa. Sen ohessa Eeva velvoitettiin suorittamaan Sudelle korvauksia yhteensä 1090 mk.
    • Viipurin hovioikus on nyttemmin antamallaan päätöksellä korottanut Eevalle erittäin raskauttavien asiainhaarain vallitessa tapahtuneesta vaikean ruumiinvamman aiheuttamisesta pahoinpitelystä tuomitun rangaistuksen 3 vuodeksi kuritushuonetta; ja on Eeva, kun hänelle tuomitut rangaistukset yhdistetään, pidettävä kaikkiaan 3 vuotta 15 päivää kuritushuoneessa.

Maaliskuu 1937

Huhtikuu 1937

  • 10.04.1937 Metsäpirtissä toimitetaan kansakoulupiirijaon täydellinen tarkistus Käkisalmen Sanomat
    • Kunta ottaa lasten tuberkuloosparantolassa yhden sairassijan
    • Metsäpirtin valtuustolla kokous torstaina
      • Metsäpirtin kunnanvaltuustolla oli kokous torstaina. Kokouksessa käsitellyistä ja päätetyistä asioista mainittakoon seuraavat.
      • Luettiin Vanhajaaman y.m. kyläläisten valtuustolle lähettämä kirjelmä, että Saaroisten kansakoulupiiri jaettaisiin kahtia sekä että kunta rakennuttaisi uuden kaksiluokkaisen koulun uuteen piiriin ja tätä ennen järjestäisi piiriin kansakoulun vuokrahuoneisiin. Asiasta keskusteltiin ja päätettiin toimituttaa kunnassa kansakoulujen piirijaon tarkistus. Tarkistusta toimittamaan valittiin kouluvaliokunta. Valiokuntaan valittiin Albert Eeva Kirkonkylän piiristä, Nikolai Suvimäki Raajun-Vaskelan piiristä, Arvi Ukkonen Terenttilän piiristä, Aapro Hämäläinen Saaroisten piiristä, Mikko Peltonen Viisjoen piiristä, Aleksander Hyytiä Joentaan piiristä ja opettajiston edustajana opettaja Leo Parjola. Valiokunnan kokoonkutsujaksi valittiin kunnallislautakunnan esimies Albert Eeva. Valiokunnan on tehtävä ehdotus myöskin mahdollisesti rakennettavien kansakoulutalojen paikoiksi.
      • Uuno Tuohioja anoi kunnalta ostaa rakennustontin läheltä Metsäpirtin Osuuskauppaa. Valtuusto ei suostunut myymään sitä paikkaa, vaan ehdottaa ostajalle tonttia Rajanotkon-Lapanaisten tien varrelta.. Lähempi paikan määrääminen jätettiin kiinteistölautakunnan tehtäväksi ja hinnaksi määrättiin 0,75 - 1,25 mk aarilta.
      • ...
  • 10.04.1937 Metsäpirtin kalastajat toivovat venesillan ja loiston rakentamista Saaroisten satamaan Käkisalmen Sanomat
    • Metsäpirtin kalastajaseuralla 15-vuotiskokous
    • Venesillan ja loiston puute vaikeuttavat hätäsataman käyttöä myrskysäällä
      • Metsäpirtin kalastajaseuran varsinainen kevätkokous pidettiin huhtikuun 4 pnä Saaroisissa Matti Peltosen talossa. Seuran jäseniä oli kokouksessa varsin runsaasti, n. 60.
      • Kokouksen puheenjohtajana toimi kalastajaseuran esimies Aatami Hyytiä (1874-1957) talosta 3084 ja pöytäkirjaa piti August Kiiski (1906-1974) talosta 3030. Kokous oli samalla 15-vuotiskokous, koska seura perustettiin huhtikuun 4 pnä 1922, jolloin perustamistilaisuudessa seuran jäseneksi kirjoittautui 63 kalastajaa. Näistä on enää jäljellä 31. Poismenneistä 32:sta seuran jäsenestä on kolme hukkunut Laatokkaan, nim Heikki Hyytiä (1890-1929) talosta 3089, Aleks Hämäläinen (1873-1929) talosta 3018 ja Juho Kiiski (1898-1933) talosta 3029. Seuran nykyinen jäsenmäärä on 312.
      • Kokouksessa esitetystä toimintakertomuksesta kävi selville, että seuran sihteeri oli lähettänyt viime vuonna 59 postilähetytä ja vastaanottanut 47. Kun oli esitetty seuran tilit ja tilintarkastajain niistä antama lausunto, myönsi kokous tilintekijälle sekä seuran johtokunnalle täydellisen tili- ja vastuuvapauden v. 1936 tileistä. Seuralla oli ollut viime vuonna tuloja 5729,43 mk ja menoja 5432,50 mk. Lisäksi on seuralla talletuksena osuuskassassa 2233,35 mk.
      • Seuran kesäjuhlat päätettiin pitää Saunasaaressa heinäkuun 4 pnä ja iltajuhla samana päivänä työväenyhdistyksen talossa. Kesäjuhlan yhteydessä järjestetään jälleen moottorivenekilpailu kolmessa sarjassa sekä soutukilpailut miehille ja naisille.
      • Palkintotuomareiksi valittiin Laatokan Kalastusseurojen liiton puheenjohtaja A. Vuohelainen, liiton sihteeri P. Savolainen, myymälänhoitaja F. Kuoppa, kalastaja J. Tauren ja merivartioston täkäläinen päällikkö Rissanen.
      • Juhlatoimikuntaan valittiin seuran esimies A. Hyytiä, Juho Hinkkanen, Einari Hämäläinen ja Toivo Hämäläinen.
      • Järjestysmiehiksi seuran puolesta ensi kalastuskaudeksi Venäjän vesialueella tapahtuvaa kalastusta varten valittiin Eetu Hämäläinen ja Albert Kiiski Tapparin Venevalkamasta, Nestori Hyytiä ja Kaapre Torikka Valkeanenän kalastuspaikasta, Toivo ja Einari Hämäläinen (1900-) talosta 3125 Saunasaaren kalastuspaikasta, Aapro ja Aleks Myöhänen Törötinniemen kalastuspaikasta sekä Jooseppi Hyytiä ja Matti Peltonen Lotteensaaren kalastuspaikasta. Näiden järjestysmiesten tulee viipymättä ilmoittaa seuran johtokunnalle, jos he huomaavat Venäjään vesialueella kalastusseuran jäsenten tavalla tai toisella rikkovan kalastussopimusta ylittämällä sopimuksessa määritellyt rajat t.m.s.
      • Seuran huvitoimikuntaan valittiin A. Myöhänen, Armas Hyytiä, H. Tauren (Hugo Tauren, (1917- ) talosta 3044), J. Hyytiä, Lauri Hämäläinen, J. Peltonen, A. Hämäläinen, Uuno Hämäläinen, Arvi Repo, E. Kiiski, Anna, Liisa ja Aino Peltonen, Emma Hämäläinen, Helmi Hyytiä (1915-1938) talosta 3089, Alina (1915-) talosta 3044 ja Laina Tauren (1917-) talosta 3045, Maria Hämäläinen, Elsa, Eeva ja Anna Peltonen, Bertta Kiiski ja Kirsti Hyytiä, kokoonkutsujana on A. Myöhänen.
      • Seuran ilmoitukset päätettiin ilmoittaa Käkisalmen Sanomissa, Maakansassa ja Kansan Työssä.
      • Otettiin keskusteltavaksi Saaroisten keskentekoinen satama ja päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin, että valtio rakentaisi sataman lopulliseen kuntoon. Niinpä olisi valtion lunastettava sataman maa-alue ja rakennettava loisto aallonmurtajan kärkeen. Niinikään tulisi näinkin suuressa satamassa olla kunnollinen venesilta, ainakin 8 m pituinen, niin että myöskin rahtilaivat voisivat käyttää sitä, sillä satamassa käy suurempiakin laivoja joka kesä, varsinkin myrskyä paossa. Liikennettä lisää vielä sekin, että satamassa on vakinainen luotsiasema ja merivartiolaitoksen asemapaikka. Varsinkin juuri venesillan puute on tuntuva, sillä myrskyssä on kovin vaikeaa laskea veneellä aallonmurtajan viereen. Tällöin täytyy kantaa verkkoja ja muita kalastustarpeita suojaan aallonmurtajaa pitkin n 200 m. Sentähden lausui kokous toivomuksen, että venesilta rakennettaisiin, varsinkin kun kustannukset siitä nousevat suhteellisen pieneen summaan.

Toukokuu 1937

Kesäkuu 1937

Elokuu 1937

  • 17.08.1937 Mitä heimoa on Itäisen Kannaksen väestö? Käkisalmen Sanomat
    • Olemmekohan me karjalaisia?
    • Kun historia vastaa kysymykseen, ei karjalaisuutemme ole niinkään varmaa
    • Maisteri A. Komonen Käkisalmen Sanomille
      • Tuntuu vähintään omituiselta, jos ei suorastaan aiheettomalta, kysymys, mitä heimoa ovat Käkisalmen linnan vaikutuspiirissä s.o. itäisellä Kannaksella olevat asukkaat. Onhan Käkisalmen linnaa jo historiamme hämäryydessä nimitetty Karjalaksi tahi karjalaisten linnaksi. Karjalaisiahan me kaikki olemme, ja ketkäpä sitten sitä olisivat, jos emme me?
      • Näin varmasti ajattelee moni, jos kysytään, mitä heimoa ovat itäisen Kannaksen asukkaat?
      • Mutta silmäillessämme Karjalan sotien ja hävitysten täyteisiä vuosisatoja, me lienemme kuitenkin yksimielisiä myöntämään, että itäisen Kannaksen asukkaiden karjalaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi ja että sitä ainakin on syytä meidän itsemmekin tarkistaa.
        • tämä laaja artikkeli kertoo melko tarkoin nuo alueen väestömuutokset. Kannattaa lukea koko artikkeli!
    • tässä otteita artikkelista
    • Kannaksen asukkaat ovat aina viime sataluvun puolivälin asti jakautuneet kahteen heimoryhmään: äkrämöisiin eli äyrämöisiin ja sakkoihin.
      • Nämä ovat pukujensa, etenkin naispukujensa, tapojensa ja pitämyksiensä perustalla olleet niin toisistaan eroavia, etteivät ole edes naapureina tahtoneet olla paljon minkäänlaisissa kosketuksissa toistensa kera. Äyrämöiset eivät ole voineet olla muuta kuin vanhoja Äyräpään kihlakunnan asukkaita, vaikkap heitä vuosisatojen kuluessa sitten lienee levinnyt vanhan kihlakunnan ulkopuolellekin ruotsinpuoleisessa Karjalassa. Mutta merkille pantava seikka on, että he vanhoilla asuinpaikoillaan Valkjärven, Kivennavan ja Muolaan pitäjissä eivät olleetkaan myöhempinä aikoina yksinomaisina isäntinä, vaan heidän joukkoonsa oli tullut runsas määrä 'savakoita', Valkjärvelle tosin vain yhteen ainoaan, Kosteelan, kylään. Sen sijaan ovat Pyhäjärven, Sakkulan, Metsäpirtin ja Raudun asukkaat niin pelkkiä äyrämöisiä, ettei siellä kuullut edes näitä ryhmien nimityksiäkään muuta kuin milloin tahdottiin jostain naisesta sanoa mahdollisimman pahaa, jolloin häntä sanottiin 'savakoksi'.
      • Näin toteaa m.m. tunnettu kielemme tutkija professori August Engelbrekt Ahlqvist kierreltyään v. 1854 kansanrunoutta keräämässä Etelä-Karjalassa.
      • Ahlqvist ei ole mikään äyrämöisyyden ihailija. Hän moitiskelee heidän vanhoillisuuttaan, heidän naistensa rumia pukuja, lyhyitä ja leveitä yksivärisiä hameita, joissa on monta vikaa ja enimmiten se, että se rumentaa naiset. Tytön hoikkuus, jota muualla niin suuressa arvossa pidetään, sen kautta peräti katoaa. Eikä taitaisi ketään surettaa, jos äyrämöisyys loppuisi kokonaan, hän sanoo. Savakot olivat myös tähän äyrämöisten naispukuun suuttuneet. Kun Ahlqvist kysyi Kivennavan savakkomieheltä. Mikä siihen on syynä, että heillä niin harvoin naitiin Raudulta, vastasi tämä: Se, kun on heillä äyrämöisillä niin hirveä vaatteen manieri, niin siihen eivät meidän pojat uskalla puuttua. Ja jos kuka uskalsi, niin vaati, että morsiamen oli luovuttava äyrämöispuvustaan.
      • ...

Syyskuu 1937

Lokakuu 1937

Marraskuu 1937

  • 04.11.1937 Venäläiset luovuttivat metsäpirttiläiset kalastajat eilen Käkisalmen Sanomat
    • Tiistaina olivat he pidättäneet 3 kalastajaa maanantaina pidätettyjen 10:n lisäksi
      • Kuten jo tiistaina kerroimme, pidättivät venäläiset maanantaina iltapäivällä Laatokalla Venäjän puolella asianmukaisilla lupatodistuksilla varustettuna olleet kymmenen metsäpirttiläistä kalastajaa. Tiistaina aamupäivällä pidätti venäläinen vartioalus jälleen yhden soutuvenekunnan, jossa olivat metsäpirttiläiset kalastajat Pekka Leppänen (talo 3231) ja tämän poika Manu Leppänen (talo 3291, Manu ei ole Pekan poika vaan Pekan setä) sekä Väinö Hämäläinen. Pidätyksen näkivät suomalaiset rajavartijat ja tapahtui pidätys Venäjän puolella n 2,5 km rannasta. Pekka Leppänen ja Väinö Hämäläinen olivat Vanhastajaamasta, kuten kaikki maanantainakin pidätetyt. Manu Leppänen oli Haapsaaresta.
      • Pidätyksistä tehtiin asianmukainen ilmoitus rajavartijaviranomaisille ja nimismiehelle. Rajavartijaviranomaiset ilmoittivat siitä raja-asiamiehelle ja nimismies lääniin maaherralle. Pidätysten johdosta ryhdyttiin asianmukaisiin tiedusteluihin.
      • Eilen ilmoittivat venäläiset luovuttavansa pidättämänsä kalastajat takaisin Suomen puolelle. Luovutus tapahtuikin sitten klo 15 aikaan Tapparissa Suomen ja Venäjän rajalla. Kaikki 13 kalastajaa ja heidän veneensä y.m. omaisuutensa luovutettiin tällöin. Luovutustilaisuudessa olivat saapuvilla Kannaksen raja-asiamies ja Metsäpirtin nimismies.
      • Pidätetyt oli viety pidätyksen jälkeen Miikkulaisiin, jossa maanantaina pidätetyt viettivät kaksi ja tiistaina pidätetyt yhden yön. Pidätetyt ovat kertoneet, että heidän kohtelunsa rajan takana oli moitteetonta. Neuvostoviranomaiset olivat kuulustelleet heitä Miikkulaisissa.
      • Venäjän pidättämiä ja eilen luovutettuja kalastajia kuulusteltiin luovutuksen jälkeen ja laskettiin heidät koteihinsa eilen illalla. Raja-asiamies tulee lähipäivinä määrittelemään kuulustelujen tuloksen mukaan paikan, jossa pidätys tapahtui. Venäläisten ilmoituksen mukaan olivat pidätetuksi joutuneet kalastajat tulleet Venäjän puolella kalastaessaan liian lähelle Venäjän rannikkoa. Kalastussopimuksen mukaan on raja, jota lähemmäksi rannikkoa kalastajat eivät saa tulla, 1 km.
      • Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan näyttääkin siltä, että kalastajat todellakin ovat menneet liian lähelle Neuvostoliiton rantaa.
  • 04.11.1937 13 kalastajaa pidätettiin Laatokalla ja vietiin Venäjälle, mutta palautettiin eilen Metsäpirtissä Karjalan Ääni
    • Maanantaina ja tiistaina ovat neuvostovenäläiset vartioalukset Laatokalla pidättäneet kolmetoista suomalaista, Metsäpirtistä kotoisin olevaa kalastajaa, jotka pidätyksen tapahtuessa ovat olleet Neuvostoliiton puolella. Kaikilla pidätetyillä on asianomainen lupa kalastuksen harjoittamiseen Venäjän aluevesillä, mutta varmuutta ei toistaiseksi ole, onko tämä lupakirja määräysten mukaisesti ollut pidätyshetkellä heillä mukana.
    • Maanantaina pidätti neuvostovenäläinen vartioalus kolme venekuntaa, yhden moottoriveneen ja kaksi soutuvenettä, joissa oli yhteensä 10 henkeä, nimittäin maanvilj. Uuno Pajari (talo 3236), talollisenpoika Robert Paukku (talo 3252), kalastajat Arvi Hämäläinen, Tauno Hämäläinen ja Iivari Tiainen (Talo 3404), maanviljelijät Antti Tiainen (Talo 3255) ja Salomon Tuokko (Talo 3131) ja tämän poika Eino Tuokko (Talo 3131) ja talollisentyttäret Hilma Tavasti (Talo 3261) ja Katri Hämäläinen.
    • Tiistaina aamupäivällä pidätti neuvostovenäläinen vartioalus jälleen yhden soutuvenekunnan, jossa olivat kalastajat Pekka Leppänen (talo 3231) ja tämän poika Manu Leppänen (talo 3291, Manu ei ole Pekan poika vaan Pekan setä) sekä Väinö Hämäläinen. Pidätys, jonka suomalaiset rajavartijat näkivät, tapahtui Venäjän puolella n 2,5 km rannasta.
    • Pidätetyt ovat kaikki Metsäpirtin Vanhastajaamasta, paitsi Manu Leppänen Haapsaaresta.
    • Metsäpirtin nimismies on ilmoittanut pidätyksistä Viipurin läänin maaherralle. Myöskin on niistä ilmoitettu paikallisille rajaviranomaisille.
    • Pidätyksen johdosta ovat rajaviranomaiset tiedustelleet asiaa neuvostoviranomaisilta. Nämä ovat selittäneet pidättämisen syyksi sen, että kalastajat olivat rikkoneet Suomen ja Neuvostoliiton välisen kalastussopimuksen määräyksiä m.m. siten, että olivat Neuvostoliiton aluevesillä kalastaessaan tulleet yhtä kilometriä lähemmäksi Neuvostoliiton rantaa, mikä on kielletty. Neuvostoviranomaiset ovat ilmoittaneet luovuttavansa kalastajat suomalaiselle viranomaiselle heti kuulustelujen päätyttyä.
    • Neuvostoviranomaiset luovuttivat Laatokalla pidätetyt 13 suomalaista kalastajaa eilen klo 15 suomalaisille rajaviranomaisille. Kalastajia ryhdyttiin kuulustelemaan Metsäpirtin pitäjän Tapparin kylässä, jonka rannassa luovutus tapahtui. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan näyttää siltä, kuin kalastajat todellakin olisivat menneet sopimuksen vastaisesti kalastamaan liian lähelle Neuvostoliiton rantaa. Kuulustelut lienevät päättyneet eilen illalla,
    • Kalastajien ohella luovutettiin myöskin heidän veneensä. Kalastajat kertovat kohtelun rajan takana olleen hyvän. Neuvostoviranomaiset olivat kuulustelleet heitä Miikkulaisissa jonkun matkaa rajan takana.

Joulukuu 1937

  • 01.12.1937 Laatokalla Suomen kalastuslehti
    • Suomen Kalastusyhdistyksen, Laatokan kalastajaseurojen liiton ja Itä-Karjalan maanviljelysseuran yhteisesti järjestämä kalastajaretkeily Laatokan kalastuspaikoille oli syyskuun 27-30 päivinä 1937.
    • Retkeläiset, kaikkiaan 40 henkeä, kokoontuivat Sortavalan satamaan 27 pnä klo 8.30. Konsulentti J Heusala lausui retkelle osallistuvat tervetulleileiksi ja kiitti satamaan saapunutta RT 3:n komendanttia eversti E.I. Järvistä puolustuslaitoksen myötävaikutuksesta retkeä kohtaan luovuttamalla laivan käytettäväksi. ...
  • 04.12.1937 Käkisalmen suojeluskunta syntyi vapaussodan aattona Käkisalmen Sanomat
  • 11.12.1937 Metsäpirtin kirkollisia ilmoituksia Käkisalmen Sanomat
  • 23.12.1937 Kalastajavene pirstoutui Laatokalla Laatokka
    • Viime lauantaina lähtivät metsäpirttiläisten kalastajain Taavetti Hatakan, Aleks Myöhäsen ja Aapro Myöhäsen venekunnat Laatokan selkäsaarilta moottoriveneillään kotimatkalle. Kun kuitenkin vallitsi kova itätuuli, eivät he suunnanneetkaan matkaansa Metsäpirttiin vaan Pärnänjoen suuhun. Tänne he saapuivat kello 14.30 aikaan. Taavetti Hatakan ja Aleks Myöhäsen veneet pääsivätkin onnellisesti jokeen Taavetti Ruotsalaisen rantaan, mutta Aapro Myöhänen, joka oli aiemmin käynyt vain yhden kerran Pärnän joen suussa, ei arvannut varoa joen suussa länsirannalla olevaa hiekkariuttaa, joka nyt matalan veden aikana ja lujan itämyrskyn vallitessa ajoittain oli aivan näkyvissä, vaan ajoi veneen riutalle. ...
Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Lehdet1937
Henkilökohtaiset työkalut