Lehdet1900

Metsapirtti

Nykyinen versio 14. lokakuuta 2022 kello 12.38

Lehdistö 1900

Tammikuu 1900

• 02.01.1900 Metsäpirtissä Itä-Karjala
  • Syntynyt 65 poikaa ja 70 tyttöä, yht. 135; kuollut 32 mp, ja 45 np, yht 77; sisäänmuuttanut 7 mp ja 10 np, yht 17; ulosmuuttanut 6 mp ja 8 np, yht 14; avioliittoon kuulutettu 29 paria ja vihitty 32 paria; aviol. purettu miehen kuoleman kautta 8, vaimon kuoleman kautta 12, yht 20; kaksosia on syntynyt 2; äpärälapsia synt 1; kuolleena on synt 6.
  • Kuolleista vanhin mies 81 v ja vaimo 79.
  • Väkiluku on lisääntynyt 61 hengellä ja on kirkonkirjojen mukaan 3975 henkeä.
• 11.01.1900 Sakkola Wuoksi
  • Metsäpirtissä kirjoitetaan meille, että siellä vielä käydään häissä 'kuokkimassa', ja niissä sitten juodaan ja tapellaan. Semmoiset häät ja kuokkajaiset kuuluivat olleen joulun aikana erään niinkuin vähän kirkolliseen säätyyn kuuluvan miehen talossa. Kirjoittaja päivittelee, että semmoista xx nyt voi tapahtua.
• 16.01.1900 Lahjoitusmailta Wiipurin Sanomat
• 23.01.1900 Oikeus ja poliisiasioita Wuoksi
  • Sakotettu. tk. 22 pnä sakotettiin täkäläisessä raastuvanoikeudessa Sakkolan pitäjän Metsäpirtin kylästä kotoisin oleva läksiän Simo Jaakonp Tuokko salakuljetuksesta 100 markan sakkoon.
  • Huolimattomasta eläimen hoitamisesta tuomittiin seppä T. Laapotti tästä kaupungista samassa istunnossa 10 markan sakkoon sekä maksamaan kuluja kirkkoherra Helenille 20 markkaa.
• 30.01.1900 Ilmoitus Itä-Karjala
  • Jollei maksu tahi muu laillinen este väliin tule, myydään julkisella pakkohuutokaupalla Sakkolan pitäjän kunnantuvassa Torstaina tulevan Maaliskuun 1 p:nä 1900 klo 4 j.pp 1898 vuoden lahjoitusmaan lunastusmaksujen sekä muiden kulujen suorittamiseksi seuraavat perintötilat, nimittäin:
    • Taloll Pekka Loposen leski Saaran 1/8 osaa N:o 2 Koukunniemen kylässä
    • Taloll Pekka Antinp Myöhäsen 6/97 osaa N:o 3 Koukunniemen kylässä
    • Taloll Juoseppi Pekonp Myöhäsen 6/97 osaa N:o 3 Koukunniemen kylässä
    • Taloll Juho Rytyn 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Jaakko Taavetinp Paksun 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Antti Paksun 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Matti Heikinp Paksun 4/89 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Juho Paavonp Paksun 1/18 osaa N:o 1 Raajun kylässä
    • Taloll Antti Simonp Tuokon 1/6 osaa N:o 2 Raajun kylässä
    • Taloll Nuuti Korpelaisen perill 1/6 osaa N:o 2 Raajun kylässä
    • Taloll Aatami Matinp Korpelaisen 1/4 osaa N:o 3 Raajun kylässä
    • Taloll Jonas Hannukaisen leski Liisan 1/6 osaa N:o 1 Terenttilän kylässä
    • Taloll Aapro Simonp Hiltusen 1/3 osaa N:o 2 Joentaan kylässä
    • Taloll Tuomas Pullisen 1/4 osaa N:o 3 Joentaan kylässä
    • Taloll Tahvo Paavonp Puikkosen 3/16 osaa N:o 5 Joentaan kylässä
    • Taloll Juho Haapsaaren 1/3 osaa N:o 6 Joentaan kylässä
    • Taloll Pekka Paukun leski Marian 1/6 osaa N:o 2 Korholanjaaman kylässä
    • Taloll Tahvo Susin leski Aunen 5/24 osaa N:o 1 Metsäpirtin kylässä
    • Taloll Wille Kuopan leski Marian 1/8 osaa N:o 3 Metsäpirtin kylässä
    • Taloll Martti Ahtiaisen perill 1/24 osaa N:o 1 Viisjoen kylässä
    • Taloll Matti Peltosen perill 1/96 osaa N:o 1 Viisjoen kylässä
  • josta täten ilmoitetaan, huomauttamalla että kaikkien asianomaisten tulee huutokauppa tilaisuudessa valvoa oikeuttansa myytävän kiinteistön suhteen, kuin myös ...
  • Käkisalmen kihlakunnan Kruununvoudin konttorissa 30 p:nä Joulukuuta 1899, William Stenberg

Helmikuu 1900

• 01.02.1900 Metsäpirtti Wuoksi
  • Taipaleen joen veden on hyyde nostanut niin korkealle, ettei miesmuistiin ole vesi ollut niin ylhäällä. Tästä taitaa seurata paljon vahinkoa rannikkojen omistajille. Kauppias Matti Jortikan talo oli jo vaarassa, koska vesi ulottui ihan rappusen eteen. Kempin ja Koukunniemen koskea ei tuntunut yhtään. Salmen mylly oli vähällä seisattua. Kustaa Laulajaisen Taipaleen kylästä, tuvan lattian alle nousi vesi.
• 07.02.1900 Muikun, siian ja nieriäisen kalastuksesta Laatokalla Wiipuri
  • Noion kolmenkymmenen vuoden paikoille takaperin kalastivat Metsäpirtin Saaroisin kyläläiset muikkuja, ulottaen pyyntinsä ylläsanotun kylän rantavesiltä aina 10-15 kilometriä selkävedelle. Saalista kehuvat vanhemmaat ukot, että se oli erinomaisen runsas, vaikka verkot olivat silloin hyvin täysikäteisiä verrattuina nykyisiin; paulat niini nuorasta ja itse verkko kotona kehrätystä rihmasta. Tämmöistä saalista ei kestänyt kauan, noin viisitoista vuotta sitten ei harjoittanut kukaan kalamiehistä sanottua pyyntiä ja verkotkin olivat sukupuuttoon loppuneet. Vanhemmat kalastajat sanoivat ei kannattavan pyytää muikkuja, koska niitä ei enään kaukaan aikaan oltu saatu. Arvion mukaan oli kulunut noin 10-12 vuotta, kun taas rupesi joku valmistamaan muikku verkkoja, harjoittaen kumminkin tätä pyyntiä ainoastaan rantavesillä noin 2-3 kilometriä rannasta muutamilla verkoilla ja saivatkin jo vähiin verkkoihin katsoen runsaasti. Noin viisi vuotta sitten ilmestyi eräille kalastajille halu käydä koettamaan suuremmassa määrässä pyydystää muikkuja ja antautuivatkin eräät siihen, hyljäten muun kalastuksen. He valmistivat verkkonsa hienon hienosta rihmasta, jokainen verkko noin 20 sylen pituiseksi. Venettä kohden oli niitä noin sadan paikoilla. Noin kesäkauden pysyi pyynti 3-4 virstaan rannasta, mutta seuraavana kesänä oli saalis niillä seuduin jo niukempi. Siirryttiin 6-7 virstan etäisyyteen rannasta n.s. Taipaleen luodolle. Tässä luotokossa oli saalis parina kolmena vuotena niin runsas, että kalastaja paraimpana pyynti aikana heinä-, elo- ja syyskuukausina voi päivää kohden laskea saaliinsa 170-255 jopa 425 kiloon päivässä. Tämmöinen runsas saalis ei jäänyt huomioon ottamatta; ilmestyi näet 30-40 kalastajavenettä sanotulle luodolle ja silloin oli koko se kohta merestä aivan kuin sakoa korpi verkko verkossa kiini. Tämä nähtävästi vaikutti sen, että muikut joko pakenivat rauhaisempiin paikkoihin, eli loppuivat? Nyt on taas sanottu pyynti melkein loppunut, uusia pyyntöjä ei paljon tehdä, ainoastaan entisillä jäännöksillä joku voipi vielä koettaa, mutta yksinomaan sen nojaan ei kannata kalastajan jäädä. Kyllähän Taipaleen luodon etäisimmiltä matalikoilta voisi vielä saadakin, mutta sinne tulee matkaa noin 20 kilometriä aivan saaretonta selkää ja se ei sovi muikun pyyntiin; sillä eihän kalastaja voi kestää Laatokan laineita yötä ja päivää turvattuna ainoastaan veneesensä, vaikkakin se olisi kuinkakin luotettava. Nyt on siis taas loppunut tuon maukkaan kalan syönti, joka kumminkin jo useampia vuosia ravitsi Sakkolan, Pyhäjärven, Raudun, jopa osan Valjkjärvenkin pitäjää. Hinta tuoreena vaihteli 1 rupl 50 kopeekasta 2 rupl 50 kopeekkaan puudalta. Ei siis kallis, vaikkakin Laatokan nuikku on hyvin iso ja lihava, suurimmat voi painaa kilon ja yli.
  • Siian pyyntiä näissä seuduissa voipi verrata melkein samanlaiseksi kuin muikunkin, niin että se vuosi vuodelta vähenee, vaan ei kumminkaan niiin äkkiä kuin muikku. Ei sekään okein enään kannattaisi, mutta kun kalastaja on siihen kerran tottunut, niin ei se hevillä siitä luovu.
  • Nieriäitä pyytävät Saaroisin kylän kalastajat ainoastaan koukuilla, jotka ovat kiinnitetut noin metrin pituisella rihma perukkeella pitkäänsiimaan, joka voipi olla jopa 7-10 kilometrin pituinen. Tämmöinen siima lasketaan pohjaan, koukut maivoitettuna joko muikuilla eli särillä. Ylösotto tapahtuu 2 eli 3 päivän perästä. Tämmöistä pyyntöä harjoitetaan keväillä noin keskipaikalla Laatokan selkää, jopa enemmänkin itäpuolella, siis 60-65 kilometrin etäisyydessä. Vanhat ukot kertovat nieriäisenkin pyydön olleen ennen paljon likempänä ja antaneen hyvin runsaan saaliin, mutta nykyään on pyynti kaukana ja saalis hyvin huono; sillä laposta on saalis keskimäärältään vaan 1-2 puudan vaiheilla.
  • Mitä tulee eteläpuolisen Laatokan yllämainittuihin kaloihin, eroavat ne veljistään pohjoispuolella. Tämän vaikuttaa matalampi vesi ja erilainen ruoka. Eteläpuoli Laatokasta on matalaa lietepohjaista. Muikku täällä on valkea ja lihava, vaan pohjoispuolella musta, laiha ja solakka. Siika eteläpuolella on samoin valkea ja hyvin pieni päinen, lyhyt ja paksu; sekä selkä niskan kohdalta korkea. Tällainen siika on erinomaisen rasvainen ja maukas. Pohjoispuolella on siika pitempi, suuripäisempi ja laihempi, vaikkakin jossain Valamon seuduilla löytyy myös hyviä ja valkeita siikoja.
  • Nieriäisissä on vähemmän eroavaisuutta etelä- ja pohjoispuolella, vaan on se yhtäläisesti rantavedellä lihavampi, liha punainen kuin lohella; sekä suurempi kuin selkävedellä. Selkäveden nieriäiset ovat enimmiten valkea lihaisia ja pienempiä. Rantanieriäistä pidetään myös parempi arvoisena.
  • Yllä on kerrottu, että muikut, siiat ja nieriäiset ovat vähentyneet vuosi vuodelta näissä kohden. Muutamat väittävät, että kyllä niitä on siellä kyllälti, mutta niitä ei meille anneta. Katsoen kumminkin siihen, että ne vähenevät vähän kerrallaan vuosi vuodelta, ei siinä luultavasti voi olla muu syynä kuin että ne todellakin loppuvat vähemmäksi tuota alinomaista rajatonta pyydystämistä, ainoastaan pienet mitkä eivät voi tarttua verkkoihin jäävät tähteeksi. Huomaahan sen siitäkin kun esim muikkuja ei ole pyydetty useampaan vuoteen ja sitte on ruvettu uudestaan pyydystämään, on saalis taas runsas. Siis vähenee Laatokastakin kalat rajattoman pyynnin tähden.
  • Rantalainen
• 13.02.1900 Metsäpirtistä kirjoitetaan meille: Wuoksi
  • Sanomalehtikirjallisuus ei ole suinkaan takapajulla täällä Metsäpirtin puolella. Ne valistavat pienimmissäkin mökeissä; esim Viisjoelle ja Saaroisten puolelle on tilattu suuret määrät Wuoksea ja Wiipurin Sanomia.
  • Paljon lunta on täällä nykyään ja ilmat ovat olleet myrskyisiä koko tk aikoina. Useammalla talolla ovat puut ym kotitarpeet lopussa, kun niitä on vaikea saada tuoduksi paljon lumen tulon tähden. Harvat sanovat muistavansa näin suurta lumen paljoutta.
  • Hevosensa kadotti teille tietymättömille eräs talonisäntä Viisjoelta Pietarista palatessaan tk 8 pnä. Mökäöljy on varmaan tässäkin asiassa ollut vaikuttamassa.
  • Otappas vettä kaatunutta, voi sanoa käyneen eräille isännille Metsäpirtissä. Tässä syksyllä antoi eräs rahtityön teettäjä kontrahdilla vedettäväksi tukkia Viisjoen rantametsästä. Miehet ottivat vedättääkseen tukit 9 kopeekasta kappaleen. Nyt näin paljon lumen aikana ansaitsee mies ja hevonen tässä työssä ainoastaan 60 kopeekkaa päivässä.
• 14.02.1900 Kolme kertaa viikossa Wiipuri
  • kulkee posti tämän vuoden alusta alkaen Metsäpirtin ja Sakkolan postitoimiston välillä. Postinkuljettajana on M. Puikkonen Metsäpirtistä.
• 20.02.1900 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kokouksessa Uusi Suometar
  • Lahjoituksia olivat yhdistykselle tehneet seuraavat henkilöt: Intendentti Th Waenerberg oli jättänyt soikean tuluskiven 200-400 vaiheilta j. Kr., löydetyn Metsäpirtissä.

Maaliskuu 1900

• 10.03.1900 Sakkola Wuoksi
  • Kalastuskin on vielä nykyään hengissä täällä Saaroisten puolella Laatokan rannan muutamilla kalastajilla. Eräskin pappa on saanut kiitettävän hyvin koko tämän talven aikana.
  • Paljain jalooin matkusti eräs tuntematon mies vk. lopulla Metsäpirtin kautta Venäjälle. Eipä ole vielä moista ihmettä ennen nähty, sanovat vanhukset.

• 15.03.1900 Metsäpirtti Wiipurin Sanomat
  • Nuorisomme kehitys on kovin takapajulla täällä Metsäpirtin puolella, sillä ei edes ole nuorisoseuroja, eikä iltamia ole pidetty paikkakunnalla, ruvetkaapas oikein miehissä metsäpirttiläiset perustamaan nuorisoseuroja, niin luulen pois jäävän nuorisostamme juoppouden y.m. pahettuuksen.
  • Paavo
• 20.03.1900 Lumen alle hautautua oli tässä tuonnoin Wuoksi
  • Sakkolan Metsäpirtissä Laatokan rannalla asuva Pekka Urpanen. V.k. 27 ja 28 päiväin välinen lumipyry oli yön aikaan ajanut tuvan eteen niin suuren hangen, että ulottui kattoon saakka. Kun Pekka yritti yöllä menemään tuvasta ulos, niin eipä ovi avautunutkaan, vaan täytyi murtaa rikki ja lapio kädessä koettaa tunkeutua hangen läpi. Erään naapurimiehen avulla, joka lähti tupaan menemään, päästiin viimein päivän ollessa melkein puolessa kovan työn jälkeen tästä ikävästä pulasta.
• 24.03.1900 Sakkola Wuoksi
  • Hevoskasvatus on nykyisin hyvällä kannalla täällä Metsäpirtin puolella, sillä isännät ovat innolla ryhtyneet hevosrodun parantamiseen käsiksi.
  • Kotinen kopekka maksaa kyläsen ruplan on vanha karjalainen sanansutkaus. Tämä näkyy selvästi siitäkin, kun eräs talon isäntä Metsäpirtin Saaroisista teki paikkakunnalla rahtia tänä talvena 270 ruplan arvosta. Siis jokseenkin sievä summa omalta paikkakunnalta ansaittuna.
  • Tuntuva vahinko on kohdannut erästä Metsäpirtin isäntää, jolta on tämän kuun aikana kuollut tuntemattomalla tavalla useampia lehmiä ja sikoja.
  • Oikea naisten lemmikki ja neitosten sokeripala mahtaa olla se Metsäpirtin poika, joka tämän talven aikana on saanut vastaanottaa lempijöiltään yli 200 rakkaudenkirjettä.
• 31.03.1900 Sakkola Wuoksi
  • Kuolon uneen on täällä äsken vaipunut kaksi vanhaa Saaroisten kalastajaa aivan rauhallisesti omassa kodissaan. Koko ikänsä olivat nämä miehet kesäisin merellä oleskelleet ja täyttivät nyt kuollessaan 80 ikävuottansa.
    • Ei siis tässä pidä paikkaansa vanjojen sananlasku, että joka vaarassa liikkuu, se vaaraan hukkuu.
  • Tappelu syttyi naisten kesken Marianpäivänä eräässä mökissä Metsäpirtin Salokylässä. Neljä vaimoa oli kokoontunut seuroihin, kuten naiset tavallisesti tekevät pyhäisinä aikoina. Jonkun aikaa siinä suuta soitettua syttyi heidän kesken kovanlainen tappelun viuhke. Yksi naisista oli kuitenkin toisia topakampi ja ajoi kaikki toiset kolme tuvasta tanhualle. Juhlallista pyhäpäivän viettoa!
  • Ilmat ovat Metsäpirtissä olleet erittäin kauniit ja nykyisten kevätilmojen tähden on jo tuntuva kelirikko. Sulaakin maata on vieljelysmailla ja mäentöyräillä näkyvissä.
  • Leivojen laulua kuultiin Metsäpirtissä tk 28 päivänä. Jos on perää vanhojen sanoissa kuu kiurusta kesään, niin saadaan odottaa kesää kuukauden kuluttua. Mennessä nähdään.
  • Myyty juoksija. Kauppias Matti Lamppu on myynyt juoksijatammansa Lipon kauppias Aapraham Hatakalle. Kauppahinta tuntematon.

Huhtikuu 1900

• 06.04.1900 Sakkola, Vihitty Itä-Karjala
  • Tal.p. Simo Kaaprenp. Hyytiä Wanhajaamasta n:o 1 ja töllil. tyt. Anna Liisa Martint. Laulajainen Taipaleesta
  • Kaupp.p.Salomon Tahvonp Hyytiä Saaroisista n:o 1 ja tal.tyt. Helena Juhont. Wiskari Terenttilästä
  • Töllil.p. Aapro Tahvonp. Kyllästinen Hatakkalasta ja tal.tyt. Katri Aleksanterint. Susi Metsäpirtistä n:o 1
• 24.04.1900 Sakkola Wuoksi
  • Tuli uhkasi tehdä tuhojaan Sakkolan Wiisjoella tk. 21 päivänä talollisen Heikki Ahtiaisen asuinrakennuksessa, mutta apuun rientäneet ihmiset saivat vaaran estetyksi.
  • Hitaasti tekee kesä tuloaan Sakkolan Metsäpirttiin, vaikka aika jo kyllä vaatisi. Eläinten rehuista alkaa jo olla tuntuva puute useammassa talossa.
  • Tukki-, ym puiden uitto Sakkolan Wiisjoessa alkaa kohdakkoin. Uittolupa on ensiksi annettu kauppias Lampulle Sakkolasta.
• 26.04.1900 Sakkola Wuoksi
  • Kalastus Laatokan rannalla Sakkolassa kuuluu jo olevan käynnissään ja kuuluupa kalojakin lähtevän runsaanlaisesti.
  • Kelkkamiehet kuuluvat tekevän tuhojaan Metsäpirtin Arkuntanhuan kylän metsissä. Erään Mikko Hatakan metsästä kuuluu jo olevan vietynä yli kolmenkymmenen tukkipuun ja nytkin paraillaan kuuluu yksi puu olevan kaadettuna, jota isäntien täytyy vartioida alinomaa, jos mieli metsänhaaskaajien jälille päästä.
  • Hyviä päiväpalkkoja kuuluivat saaneen ne Saarloisten isännät, jotka kaiken talven omalla paikkakunnallaan rahtia vedättivät. Sanovat tulevan keskimäärin noin 3 ruplaa päivältä.
  • Hevosensa mereen pudottivat Arkuntanhuan miehet tk. 23 p:nä, kun kolme miestä kahdella hevosella lähtivät metsälle. Ajettuaan parin kilometrin verran jäätä myöten putori edelliseltä hevonen jään alle, jossa arvelivat olleen noin 6 syltä vettä, mutta kolmen miehen avulla saivat kuitenkin hevosensa pelastetuksi.
  • Omin voimin tapaturmasta pelastui tk. 21 pnä Mooses Peltonen Saaroisten kylästä. Lähdettyään Walkeannenän lahdesta ajamaan pitkin Laatokan rantaa Wenäjälle päin, niin upposi hevonen mereen, pari kilometriä ajettuaan. Nyt tulivat miehen voimat kysymykseen, mutta hevostaan auttaessaan vajosi mieskin veteen hevosen alle. Onneksi tapasi hän reen aisan käteensä ja pääsi sitä myöten kapuamaan hevosen selkään, jossa vähän levähdettyään päästeli suitsen ohjat irti ja sitten uudella yrityksellä onnistui vetää hevosensa vahvalle jäälle. Kun kuulet kullin äänen, niin elä pyri järven jäälle, sanoo vanha sananparsi.
  • 10 putelia pirttua varastettiin tk. 20 pnä Sakkolassa kahdelta Metsäpirtin kupsalta.

Toukokuu 1900

• 10.05.1900 Sakkola Wuoksi
  • Kruunun kalastukset
    • Senaatti on hyljännyt Elias ja Henrik Myöhäsen hakemuksen saada korvausta siitä tappiosta, jota he kruunun kalastuksten vuokraajina Sakkolassa ovat kärsineet.
  • Uutta vesimyllyä
    • aikoo ruveta rakentamaan Lauri Lemmetti Sakkolan Metsäpirtissä lähellä olevaan Kylmäojaan. Onnea yritykselle!
  • Wiisjokeen hukkui Sakkolassa tk. 8 pnä
    • talollisen Taavetti Paukun keskenkasvuinen poika Korholanjaaman kylästä. Toisten lasten kera oli hän mynnyt joen rannalle sillä seurauksella, että tipahtikin jokeen. Ruumista ei vielä ole onnistuttu löytämään. Tässä taaskin vakava varoitus lasten karvattajille.
  • Kesä on jo melkein käsissä Sakkolan Metsäpirtissä, sillä ilmat ovat muuttuneet lämpimiksi ja karjakin on jo päässyt käymään laitumella.
  • Tukkityöt Sakkolan Viisjoessa
    • ovat jo täydessä käynnissään ja innolla omatkin miehet taas ryhtyneet suuria päiväpalkkoja ansaitsemaan.
• 30.05.1900 Metsäpirtin kappelin kansakoulun johtokunta Uusi Suometar
  • julistaa täten opettajattaren viran Metsäpirtin yhdistetyssä tyttö- ja poikakoulussa haettavaksi johtokunnalta ennen tulevan kesäkuun 28 p. Virkaa, johon mieluummin otetaan kreikkalais-venäläistä uskoa tunnustava ja johon on astuttava tulevan elokuun 1 p:nä, seuraa asianomaisen päätöksen mukaan tavallinen valtioapu sekä kunnalta 80 ruplaa Venäjän rahassa, asunto, lämmin ja valo. Siltä varalta, ettei vakinaiseksi opettajattareksi sopivia hakijoita tulisi, julistetaan virka myös väliaikaisesti haettavaksi.
  • Metsäpiritssä toukok. 25 p. 1900. Osoite: Sakkola, Metsäpirtti. Johtokunnan puolesta: Mikko Kuoppa.

Kesäkuu 1900

• 02.06.1900 Metsäpirtin kappelin kansakoulun johtokunta Laatokka
  • julistaa täten opettajattaren viran Metsäpirtin yhdistetyssä tyttö- ja poikakoulussa haettavaksi ennen tulevan kesäkuun 28 p. Virkaa, johon mieluummin otetaan kreikkalais-venäläistä uskoa tunnustava ja johon on astuttava tulevan elokuun 1 p:nä, seuraa asianomaisen päätöksen mukaan tavallinen valtionapu sekä sekä kunnalta 80 ruplaa Venäjän rahassa, asunto, lämmin ja valo. Siltä varalta, ettei vakinaiseksi opettajattareksi hakijoita tulisi, julistetaan virka myös väliaikaisesti haettavaksi.
  • Metsäpirtissä toukok. 20 p. 1900., Osoite: Sakkola, Metsäpirtti. Johtokunnan puolesta, Mikko Kuoppa
• 08.06.1900 Posti Itä-Karjala
  • Metsäpirttiin perustettuun postitoimistoon lähetetään posti kesäkuun 1 p:stä kolme kertaa viikossa Sakkolan postitoimituksesta.
• 16.06.1900 Sakkola Wuoksi
  • Kylvötyöt ovat jo saatu Sakkolan Metsäpirtissäkin päättymään, vaikka kova puute on ollutkin siemenviljasta.
    • Samoin on jauhoistakin ollut hyvin tiukkaa. Kilottain möivät lopulta kauppiaat niitä kun ei riittänyt säkittäin myytäväksi. Onneksi saapui joku aika sitten Taipaleen joelle jauhoilla, kauroilla ym. lastattu laiva, joka pelasti sikäläiset joksikin aikaa leivän puutteesta.
  • Kalastus Laatokassa Saaroisten rannikolla on ollut huononpuoleista koko tällä kalastuskaudella. Senpä vuoksi useat kalastajat ovatkin menneet Venäjän puolelle lohia pyytämään. Parempi saalis kuuluu sieltä lähtevän.
• 26.06.1900 Welkojain kokous Itä-Karjala
  • Kauppias J. J. Mamejeffin, Sakkolan Metsäpirtistä konkurssipesän velkojia kutsutaan kokoontumaan Sakkolan Metsäpirttiin konkurssin tekijän asuntoon ensi heinäkuun 13 p:nä kello 10 e.p.p. keskustelemaan ja päättämään
    • 1:si ylläpidosta konkurssin tekijöille;
    • 2:si uskottuin miesten palkoista;
    • 3:si omaisuuden rahaksi muuttamisesta; ja
    • 4:si muista pesää koskevista asioista.
  • Samalla huomautetaan että poissa olevain velkojain on tyytyminen läsnä olevain tekemiin päätöksiin. Sakkola 25 p. kesäk. 1900. Heikki W. Helander, S. Kuoppa
• 26.06.1900 Kovaa melua Wuoksi
  • pitivät muutamat poikamiehet Metsäpirtin Wiisjoen kylässä juhannusiltana. Kokolle oli warmaankin liiaksi ilolientä varattu, koskapa lopulla seurasi tappelun kahakoitakin. Häpeä moiselle elämälle!

Heinäkuu 1900

• 10.07.1900 Ilmoitus Itä-Karjala
  • ...
• 24.07.1900 Sakkola Wuoksi
  • Petoeläimiä kuljeskelee vaan yhä Sakkolan Metsäpirtissä. Niinpä tk. 16 päivää vasten yöllä nähtiin erään talon pihalla Saaroisissa tavallisen kokoinen karhun pentu, kulkien pitkin Laatokan rantaa Venäjän puolelle.
  • Suohon uponneena on nyt löydetty se Saaroisten isännän lehmä, joka tässä tuonnoin katosi Metsäpirtin Laatokan rantametsiin ja luultiin joutuneen petojen uhriksi. Olisi kai syytä paimenpoikien paremmin seurata karjaa sen laitumella ollessa, ettei moisia onnettomuuksia voisi tapahtua, sanoo kirjeenvaihtajamme.
• 28.07.1900 Karhu häävieraana Karjalatar
  • Metsäpirtin Saunasaaren kylässä tassutteli karhu tässä tuonottain yöllä erään talon pihan läpi töllistellen sisään ikkunoistakin. Talossa vietettiin juuri häitä. Kerrotaan, että samasta kylästä olisi mesikämmen repinyt lehmän. Myöskin erään lapsen katoamisen ovat jotkut panneet karhun syyksi, mutta se lienee tuskin luultavaa, sillä meidän karhumme eivät ole tähän saakka osottautuneet lapsenryöstäjiksi.

Elokuu 1900

• 09.08.1900 Metsäpirtin kansakoulun Uusi Suometar
  • väliaikaiseksi opettajattareksi valitsi johtokunta t.k. 4. p. pitämässään kokouksessa 24 hakijasta neiti Klara Oliwia Hakalan Wiipurin maaseurakunnasta.
• 09.08.1900 Kansakoulun Miesopettajan virka Uusi Suometar
  • Sakkolan pitäjän Metsäpirtin kappelin ylhäisemmässä kansakoulussa julistetaan johtokunnalta haettavaksi elokuun 28 päivään. Virka, johon on astuttava syyslukukauden alussa, on väliaikainen ensi lukuvuoden kuluessa, mutta jos täysikelpoinen opettaja saadaan ja hän niin haluaa, jääpi virka hänelle sen jälkeen 1 päivästä elokuuta 1901 edelleen kahdeksi koetusvuodeksi. Virkaa seuraa asianomaisen päätklsen mukaan tavallinen valtioapu ja koulupiiriltä 200 ruplaa Venäjän rahassa, vapaa asunto, johon kuuluu 2 kamaria ja kyökki ynnä ruokasäiliö; polttopuut, öljyvalo, tarpeellisimmat huonekalut ja ulkohuoneet, laidun yhdelle lehmälle yhteisellä laitumella, luonnon niittyä, josta on parhain tulo 150 leiviskää heiniä, kilometrin päässä koulusta vähän nurmena olevaa peltomaata. Koulusta on 8 kilometriä kalarikkaalle Laatokan järvelle. Kirkko ja postitoimisto ynnä telefooni ja kauppapuoteja aivan koulun läheisyydessä.
  • Sakkolan Metsäpirtissä Elokuun 4 p. 1900. Osoite: Sakkola, Metsäpirtti. Johtokunnan puolesta: Mikko Kuoppa. Esimies
• 10.08.1900 Sittenkun kihlakunnanoikeus Sakkolan pitäjän Suomalainen Wirallinen lehti
  • ja Metsäpirtin kappelin käräjäkunnassa on siitä tehdyn anomuksen johdosta asettanut sanotun pitäjän Riiskan kylässä asuvan kauppiaan J.J. Mamejeff'in konkurssitilaan, kutsutaan ja haastetaan täten, kihlakunnanoikeuden tänään tekemän päätöksen mukaan, kauppias J.J. Mamejeff'in ja hänen vaimonsa Anna Mamejeff'in kaikki niin tunnetut kuin tuntemattomatkin velkojat kihlakunnanoikeuteen 29 päivänä syyskuuta 1900 mainitun pitäjän käräjätalossa silloin pidettävissä syyskäräjissä ennen kello 7 iltapäivällä saamisiansa mainitussa konkussipesässä ilmoittamaan ja valvomaan sekä toistensa kesken riitelemään etuoikeudesta konkurssiin luovutettuun omaisuuteen, kaikki siinä järjestyksessä ja sillä uhalla kuin Keisarillinen konkussiasetus marraskuun 9 päivältä 1808 säätää.
  • Sakkolassa, kesäkuun 21 päivänä 1900. Kihlakunnan puolesta: R. Selin
• 23.08.1900 Tulipalo Wuoksi
  • Tk. 18 p. pääsi tuli irti kaupp. Tahvo Peltosen asuinrakennuksessa Sakkolan Wiisjoella. Tuulen vallitessa levisi tuli nopeasti, mutta kun pian saapui sammutusaseita ja väkeä paikalle, saatiin tulen valta ehkäistyksi, ettei palanut muuta kuin katto.

Syyskuu 1900

• 04.09.1900 Metsäpirtin ylhäisemmän kansakoulun Uusi Suometar
  • väliaikaiseksi opettajaksi on valittu ylioppilas E.R. Toivio Tohmajärveltä.
• 15.09.1900 Sakkola Wuoksi
  • Elojen korjuu alkaa olla melkein lopussa Sakkolan Saaroisten puolellakin. Kovien pakkasten vuoksi täytyi monen leikata viljansa kesken tyytymättöminä.
  • Tuntemattoman kalan sai eräs kalastaja Sakkola Saaroisista lohiverkollaan Laatokasta tk. alkupäivinä. 15 vuotta takaperin sai eräs toinen kalastaja samanmuotoisen kalan, jota ei kukaan tunne, vaan nimittävät kuka milläkin nimellä.
  • Rohkea karhu oli taas liikkeellä tk. 11 p:nä Sakkolassa. Mainitun päivän aamuna nähtiin mesikämmen töllistelevän entisen Saaroisten hovin kaivolla, lähellä erästä taloa Wiisjoella.
  • Susi-ilvestä on nähty monessa eri paikassa Sakkolan Metsäpirtissä. Tämän kuun aikana on se haarkannut lampaita useimmista taloista Metsäpirtin puolella.
  • Vanha pöytä on eräässä torpassa Sakkolan Joentaan kylässä. Pöytä on tehty herran vuonna 1785 ja on sen kannen leveys noin 75 sentimetriä ollen yhdestä laudasta. Oli niitä ennen vanhaan puitakin Suomessa!
• 20.09.1900 Perunan nostoa Wuoksi
  • toimitetaan parhaillaan Sakkolan Metsäpirtin puolella. Huononpuoleinen sanotaan sadon olevan.
• 28.09.1900 Vaatimaton asunto Itä-Karjala
  • Sakkolan Metsäpirtissä on asuntorakennus, joka on hyvin rappeutunut ja jossa yksi ulkoseinäkin on turpeista. Rakennus sisältää yhden mitättömän pienen kammarin. Kammarissa lattia on rikki, huonekaluja ei siellä ole juuri nimeksikään, ei edes sänkyäkään. Mutta sittekin viettää tässä asunnossa kuusihenkinen perhe onnellista elämää. Kun pari matkustajaa tässä äskettäin kummastellen katselivat mainittua asuntoa ja kysyivät perheen vanhemmalta pojalta miten he kaikki voivat mahtua näin pieneen huoneeseen, vastasi poika tyytyväisenä, että he kyllä sinne hyvin mahtuvat ja on heillä usein vielä vieraitakin.

Lokakuu 1900

• 11.10.1900 Pedot alkavat jo saada lyijyä kylkeensä Wuoksi
  • Sakkolan Metsäpirtissä. Yksi karhu on jo kaadettu ja susiakin on ajettu Laatokan rantametsissä, vaan ei ole vielä onnistuttu saamaan hengiltä.
• 25.10.1900 Otteita polkupyöräpäiväkirjastani Rauman Lehti
  • Laatokan rantamat
    • ...
  • Kokko
    • ...
  • Terveisiä
    • ...
  • Merkittyä väkeä
    • Täältä lähdettyämme suunnattiin kulku Metsäpirtin kirkolle, jonne edellämainitusta Waskelan kylästä tulee noin 4 km. matka. Oli ilta myöhä ja vähän pimeäkin ehtinyt, jota emme olleet huomanneetkaan sisällä istuissamme. Kirkolla asettauduimme kestikievariin asumaan.
    • Seuraavana päivänä sunnuntaina alkaa väkeä aikasin saapua kirkolle. Kuten jo ennen mainitsin, kuuluu tämä saarnahuonekunta, jolla on oma sievä kirkkonsa, Sakkolaan, minkä papisto joka toisena sunnuntaina täällä toimittaa jum.palveluksen. Kävellessämme kirkon mäellä ja odottaissamme jumalanpalveluksen alkamista tulee vastaamme m.m. vanhanpuoleinen nainen, jolla keskellä otsaa aivan hiusten rajalla oli valkeasta rievusta tehty viiden pennin kokoinen täplä kiinnitettynä. Tuo tietysti veti huomiotamme puoleensa, tuumailimme, että onpas tuolla eukolla ollut kaatuessaan nenä vaarassa. Mutta samassa tulee toinen samallainen täplätty eukko vastaamme. Onpa tuo somaa, kaksi eukkoa kaatuneet varmaan vastakkain ja iskeneet kallonsa yhteen, sekä nyt laastaroineet lapun toisensa otsaan. Mutta mitäpäs vielä? Kolmas samallainen akka tulla tipsuttaa vielä ja lisäksi useampiakin. Tuo jäi tietysti meille kokonaan arvoitukseksi. Siihen saimme kumminkin myöhemmin selityksen. Moista lappua käyttävät otsassaan naimisissa olevat naiset (ei siis vanhat piiat!) ja kiinnitetään se sijoilleen heti vihkimisen jälkeen. Se on kiinnitetty siten, että otsan rajahiukset kierretään silmukaksi, johon neulalla kiinnitetään valkea rieputäplä, joka yöt päivät yleensä saapi olla paikoillaan. Tuo tapa on kumminkin jo monessa paikoin jäänyt pois. Muuan hyvin puhelias akka selitteli, että muutamat kiinnittävät lapun otsaansa siten, että venytetään nahkaa hiusten rajalta väljemmäksi; siihen pistetään reikä, johon neulalla sitten lappu kiinnitetään. Epäilen kumminkin vähäsen eukon selitystä!
  • Metsäpirtti-Antrea
    • ...

Marraskuu 1900

• 06.11.1900 Waikeata tahtoo olla telefoneeraaminen Metsäpirtistä Wiipuriin. Wiipurin Sanomat
  • Soitat Rautuun; hyvin pääset, sitten Kivennavalle. Ei vastausta. Soitat toisen ja kolmannen kerran; yhä vaan sama tulos. Vihdoin, kun pyydät Raudun sentraalin hoitajaa avuksi ja yht'aikaa hänen kanssaan pärrytät, kuulet haloon ja niin on selvä Viipuriin. Siellä alkaa sama pitkämielisyyden koe. Saa se hikoilla Metsäpirtin sentraalin hoitaja vääntäessään veivin pääll, kun posetiivakikin. ...
• 09.11.1900 Otteita polkypyöräpäiväkirjastani Kaiku
  • Tässä sama kuvaus kuin Rauman Lehdessä 25.10.1900 julkaistu
• 11.11.1900 Mikä lienee syynä Wiipurin Sanomat
  • kun ei rokottaja ole tullut Metsäpirttiin, jossa isorokko on liikkunut. Heti kun asia ilmoitettiin piirilääkärille, tuli hän tarkastusmatkalle. Pois lähtiessään sanoi hän lähettävänsä rokottajan rokonpanoon. Tarpeenpahan se rokonpano olisikin, esim. kansakoululapsiin, joihin tarttuminen niin pian voi tapahtua. Ja eihän se vahingoksi muillekaan olisi. Mutta rokottajaa ei ole näkynyt vaikka häntä on odotettu, kuin Uoti joulua. Telefoonillakin jo tiedusteltiin Sakkolasta, josta vastattiin, että rokottaja tulee heti, kun rokkoainetta vaan saapuu lääninhallituksesta. Eikö sitä ole vielä tullut, vaikka lääkärin käynnistä on jo noin kolme viikkoa kulunut. Vai arvellaanko, että talvi tulisi vapauttamaan rokonpanijan tehtävästään? Ei ole juuri siihenkään luottamista. Tai ehkä kaikki onkin vaan leväperäisyyttä, joka ei ole asianomaisille suinkaan ansioksi luettava.
  • Eräs
• 27.11.1900 Kesken loppui rokotusaine Itä-Karjala
  • Sakkolan rokottajalta t.k.20 p:nä, jolloin hän rokotti noin 200 henkeä, aikuisia ja lapsia. Muiden muassa rokotettiin Metsäpirtin kansakoulun oppilaat, 80 ja Wilakkalan kansakoulun 40 oppilasta. Vanhin rokotetuista oli kuudennella kymmenellä.

Joulukuu 1900

• 06.12.1900 Iso rokko liikkuu Wiipuri
  • Metsäpirtin puolella. Noin kymmenkunta henkeä on jo sairastunut.
• 09.12.1900 Metsäpirtti Wiipurin Sanomat
  • Tilankauppoja.
    • Perjantaina viime marraskuun 30 p:nä pidetyssä pakkohuutokaupassa huusi talollisen Matti Hatakan tilan Metsäpirtin Hatakkalan kylästä talollisenpoika Simo Ukkonen Metsäpirtistä. Hinta 4020 markkaa.
    • Talollisen Wilppu Halosen perillisten tilan Metsäpirtin Riiskan kylästä huusi nimismies H. Helander Sakkolasta. Hinta perinnöksilunastuksen kanssa 4400 mk.
  • Noiin tuhat henkeä rokotti Sakkolan ja Metsäpirtin rokottaja Metsäpirtissä kolmena päivänä, joiksi oli kuulutettu yleinen rokotus sakon uhalla. Kun jokaiseen rokotettavaan tehdään keskimäärin kahdeksantoista haavaa, teki mainittu rokottaja noina kolmena päivänä siten yhteensä 18000 haavaa.
  • Kuinka paljon waskirahaa lienee postin hoitaja velvollinen vastaanottamaan?
    • Erähtänä päivänä lähetti muuan metsäpirttiläinen joidenkin asiapaperien lunastukseksi neljä markkaa Sakkolan postitoimistoon. Kun tämän summan suuruista kulta- tahi paperirahaa ei löydy, lähetettiin hienoa rahaa, nimittäin yksi kahden markan ja yksi markan raha sekä neljäs markka waskea. Kun rahoja tarjottiin postinhoitajalle, eivät ne kelvanneet. Voi löytyä joku lakipykälä, johon Sakkolan arv. postinhoitajan kielto voi perustua, mutta ei ainakaan kirjeenvaihtajamme sano ennen kuulleensa sitä käytetyn.
• 11.12.1900 Sakkola Wuoksi
  • Hoosiannaa kuultiin laulettavan ensi kerran Metsäpirtin rukousuoneessa adventtisunnuntaina. Erinomaisen hauskaa ja mieltäylentävää oli kuulla alottelevalta ja äsken perustetulta lauluseuralta niin hyvää laulua. Ansio tästä tulee vasta meille saapuneelle kansakoulunopettaja ErroToisiselle joka innolla harjoittelee laulua kahdesti viikossa. Onnea yritykselle! toivottaa tämän kirjoittaja.
  • Juopumuksesta ja meluamisesta kadulla sakotettiin eilisessä raastuvanoikeuden istunnossa useita viime keväisessä asevelvollisten arvannostossa olleita asevelvollisia. Juopumuksesta ja meluamisesta sakotettiin työmies Seius Aleksanterinpoika Paukku Sakkolan Joentaan kylästä 30 markan sakkoon.
• 20.12.1900 Sakkola Wuoksi
  • Sievän ansion teki se Sakkolan Metsäpirtin torpan isäntä, joka tänä syksynä möi puolukoita y.m. metsänriistaa yli 50 ruplan arvosta. Kannattaisipa siis muidenkin koota metsiemme antimia.
  • Mötäöljyä näkyvät Sakkolan Metsäpirttiläiset hankkivan runsain määrin jouluksi. Kuulkaapas, hyvät isännät, eiköhän jo olisi aika heittää pois moinen iloliemen hankinta, sillä sehän turmelee koko joulujuhlan jalon merkityksen.
  • Rahtityöt ovat alullaan Sakkolan Metsäpirtissä, mutta huonosti se sujuu, kun ei talvi vielä tahdo oikein pitää paikkaansa täällä.
  • Tavaran tasaajia niitä löytyy täällä Sakkolan Metsäpirtin puolellakin. Niinpä t.k. 17 pnä varastettiin eräistä häistä vehnäisvarustuksia monta isoa leipää.
    • Pupu
• 27.12.1900 Vapaa-ehtoisilla lahjoilla ostettu Turun Lehti
  • joululehti annettiin jokaiselle Metsäpirtin kansakoulun oppilaalle. Kannattaisi ottaa huomioon muuallakin.
• 28.12.1900 Metsäpirtti Wiipurin Sanomat
  • Metsänhuutokauppa
    • Raudun pappilan metsistä myytiin t.k. 22 p:nä noin 11000 kpl tukkipuita. Korkeimman tarjouksen, 3 mk 40 pen kannolta teki kauppias Tahvo Peltonen Metsäpirtistä.
  • Seurattava esimerkki
    • Metsäpirtin telefooniverkon omistajat, kauppiaat Tahvo Peltonen ja Heikki Myöhänen, sekä nimismies Heikki Helander ovat lahjoittaneet Metsäpirtin ja Raudun sentraalien hoitajille joululahjan tunnusteeksi sentraalin hyvästä hoidosta.
  • Kelirikko
    • Täydellinen kelirikko vallitsee paikkakunnalla. Lämpömittari osoittaa 4 - 5 astetta lämmintä. Rahtityöt seisahtuneet lopettaen siten hyvän ansion. Ei edes polttopuita eikä eläinte rehua sa kotiin kuletetuksi, joten niistä alkaa tulla puutos.
  • Yleisesti toivotaan, että
    • asianomaiset muuttaisivat Metsäpirtin postiaseman postitoimistoksi, koska liikkeen vilkkauden ja matkanpituudenkin takia yleisölle on hankalata olla tekemissä Sakkolan postitoimiston kanssa. Toivottavasti postihallitus pian tekee yleisölle tämän palveluksen.
  • Joulumarkkinat
    • ovat olleet kohtalaiset. Vehnästä ja paatakkaa (siirappia) virtaa joka mökkiin.
  • Waskelan kylään on saapunut
    • opettajatar, joka sanotun kylän kreikanuskoisille lapsille opettaa venäjän kieltä. Kenen palkkaama opettajatar on, ei tiedetä. Waskelan asukkaat, sekä vanhat että nuoret ovat venäjän kieltä taitamattomia.