Metsäpirtin historiaa vuosi vuodelta

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(1800-luku)
 
(Versioiden välissä 13 muuta muokkausta.)
Rivi 6: Rivi 6:
** löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
** löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
* 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.
* 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.
-
    ** Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.
+
** Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.
* 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
* 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
* 1323, Pähkinäsaaren rauha
* 1323, Pähkinäsaaren rauha
* 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
* 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
* 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha
* 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha
 +
 +
== 1500-luku ==
* 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
* 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
**Kylänimiä:
**Kylänimiä:
Rivi 22: Rivi 24:
***Susi
***Susi
***Metso
***Metso
-
    Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
+
** Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
-
    1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
+
1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
-
    1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
+
1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
-
    1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
+
1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
-
    Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
+
**  Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
-
    1577, Herman Flemingin uudet retket
+
1577, Herman Flemingin uudet retket
-
    05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
+
05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
-
    1595, Täyssinän rauha
+
1595, Täyssinän rauha
-
    1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
+
 
-
    1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
+
== 1600-luku ==
-
    1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
+
1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
-
    1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
+
* 1610, [[Jaakko dela Gardie|Jaakko De la Gardie Saaroisissa]]
-
        Koukunniemi
+
1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
-
        Neusaari
+
1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
-
        Metsäpirtti
+
1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
-
        Haapsaari
+
**        Koukunniemi
-
        Lapanainen
+
**        Neusaari
-
    Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
+
**        Metsäpirtti
-
        Kosela
+
**        Haapsaari
-
        Korhola
+
**        Lapanainen
-
    1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
+
*    Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
-
    1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
+
**        Kosela
-
    1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
+
**        Korhola
-
    1631, laadittu Maakirja
+
*    1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
-
    1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
+
*    1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
-
    1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
+
*    1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
-
    1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
+
*    1631, laadittu Maakirja
-
    Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
+
*    1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
-
    1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
+
*    1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
-
    1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
+
1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
-
    1666, mainitaan vielä Taipale
+
**    Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
-
    1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
+
*    1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
-
    1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.
+
*    1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
-
    1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
+
*    1666, mainitaan vielä Taipale
-
    1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
+
*    1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
-
    1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
+
*    1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.
-
    1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
+
 
-
    Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
+
== 1700-luku ==
-
    1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
+
*    1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
-
    1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) maini146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
+
*    1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
-
    1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
+
*    1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
-
    1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
+
*    1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
-
    ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
+
**    Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
-
    1741-1743, Pikkuviha
+
*    1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
-
    1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
+
*    1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) mainitaan 146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
-
    1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
+
*    1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
-
    1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
+
*    1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
-
    1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
+
**    ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
-
    1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
+
*    1741-1743, Pikkuviha
-
    1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
+
*    1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
-
    17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille
+
*    1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
-
    1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
+
*    1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
-
    1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
+
*    1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
-
    1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
+
*    1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
-
    1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
+
*    1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
-
    1837, Sakkolan hovi perustettiin
+
*    17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille
-
    1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
+
 
-
    1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
+
== 1800-luku ==
-
    1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
+
*    1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
-
    1864, Anomus Tapparin tullista
+
*    1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
-
    1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
+
*    1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
-
    1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
+
*    1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
-
    1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
+
*    1837, Sakkolan hovi perustettiin
-
    1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
+
*    1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
-
    1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.
+
*    1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
 +
*    1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
 +
*    1864, Anomus Tapparin tullista
 +
*    1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
 +
*    1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
 +
*    1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
 +
*    1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
 +
*    1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.
*  1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
*  1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
*  1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
*  1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
Rivi 93: Rivi 102:
*  1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
*  1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
*  1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
*  1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
 +
*  1899, [[SuuriLahetystö|Suuri lähetystö]]
 +
 +
== 1900-luku ==
*  1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
*  1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
*  1904, Larin Paraske kuoli
*  1904, Larin Paraske kuoli
*  1905, perustettiin säästöpankki.
*  1905, perustettiin säästöpankki.
-
*  Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
+
**  Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
*  1907, perustettiin nuorisoseura.
*  1907, perustettiin nuorisoseura.
*  1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
*  1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
Rivi 102: Rivi 114:
*  1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
*  1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
*  1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
*  1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
-
*  Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
+
**  Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
*    1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
*    1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
*  1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
*  1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
 +
** [http://www.raja.fi/k-sr/perinteet/kannaksen_ja_salmin_rajavartiosto Kannaksen rajavartiosto perustettiin (1922-1939)]
*  1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
*  1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
*  1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
*  1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
*  1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
*  1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
*  1927, Metsäpirttiin oma apteekki.
*  1927, Metsäpirttiin oma apteekki.
-
    Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.
+
**    Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.
*  1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
*  1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
*  1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
*  1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
Rivi 119: Rivi 132:
*  1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
*  1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
*  1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.
*  1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.
-
 
Lähteitä:
Lähteitä:
-
    J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
+
* J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
-
    Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253
+
* Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253

Nykyinen versio 25. helmikuuta 2021 kello 22.40

Sisällysluettelo

Metsäpirtin historiaa vuosittain

  • 2000 ennen ajanlaskua (kivikausi), löydetty ihmisen kasvoja muistuttava meripihkariipus Lääjenmäeltä (Kansallismuseo)
  • 0 - 1300 (vanhempi rautakausi), löydetty 3 kpl soikeita tuluskiviä
    • löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
  • 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.
    • Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.
  • 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
  • 1323, Pähkinäsaaren rauha
  • 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
  • 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha

1500-luku

  • 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
    • Kylänimiä:
      • Korholanjaama
      • Raaju
      • Saaroinen (Laatokan saari)
      • Suvannon Taipale
      • Terenttilä
      • Viisjoki
    • Metsäpirttiläisiä sukunimiä:
      • Susi
      • Metso
    • Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
  • 1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
  • 1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
  • 1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
    • Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
  • 1577, Herman Flemingin uudet retket
  • 05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
  • 1595, Täyssinän rauha

1600-luku

  • 1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
  • 1610, Jaakko De la Gardie Saaroisissa
  • 1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
  • 1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
  • 1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
    • Koukunniemi
    • Neusaari
    • Metsäpirtti
    • Haapsaari
    • Lapanainen
  • Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
    • Kosela
    • Korhola
  • 1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
  • 1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
  • 1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
  • 1631, laadittu Maakirja
  • 1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
  • 1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
  • 1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
    • Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
  • 1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
  • 1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
  • 1666, mainitaan vielä Taipale
  • 1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
  • 1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.

1700-luku

  • 1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
  • 1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
  • 1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
  • 1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
    • Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
  • 1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
  • 1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) mainitaan 146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
  • 1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
  • 1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
    • ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
  • 1741-1743, Pikkuviha
  • 1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
  • 1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
  • 1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
  • 1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
  • 1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
  • 1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
  • 17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille

1800-luku

  • 1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
  • 1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
  • 1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
  • 1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
  • 1837, Sakkolan hovi perustettiin
  • 1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
  • 1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
  • 1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
  • 1864, Anomus Tapparin tullista
  • 1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
  • 1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
  • 1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
  • 1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
  • 1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.
  • 1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
  • 1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
  • 1890, Metsäpirttiin perustettiin kirjasto seurakunnan toimesta.
  • 1894, Metsäpirtti itsenäistyi. Erotettiin Sakkolasta omaksi kirkkoherrakunnaksi.
  • 1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
  • 1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
  • 1899, Suuri lähetystö

1900-luku

  • 1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
  • 1904, Larin Paraske kuoli
  • 1905, perustettiin säästöpankki.
    • Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
  • 1907, perustettiin nuorisoseura.
  • 1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
  • 1913, nuorisoseura sai oman talon.
  • 1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
  • 1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
    • Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
  • 1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
  • 1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
  • 1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
  • 1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
  • 1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
  • 1927, Metsäpirttiin oma apteekki.
    • Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.
  • 1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
  • 1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
  • 1939, Metsäpirtissä 4822 asukasta (luterilaisia).
  • 1939, 30.11.1939 alkoi talvisota
  • 1940, kunnalliset lautakunnat lopetettiin sisäasiainministeron käskyllä.
  • 1941, 06.10.1941 kunnan esikunta ja 80 hengen työryhmä palasivat Metsäpirttiin.
  • 1944, 09.06.1944 alkoi metsäpirttiläisten toinen (osalle jo kolmas) evakkomatka.
  • 1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
  • 1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.

Lähteitä:

  • J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
  • Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253
Henkilökohtaiset työkalut