|
|
| (Versioiden välissä 2 muuta muokkausta.) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| - | == Lehdistö artikkeleita 1800-luvulla ==
| |
| | | | |
| - |
| |
| - | === Vuosi 1842 ===
| |
| - | * 16.03.1842 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/389282?page=1 Anteckningar ur en Historiebok för Sackola Församling] Borgå Tidning
| |
| - | ** Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Sakkolan seudun historiaa ja väestöliikkeitä Novgorodin ja ruotsin vallan aikoina.
| |
| - | ** Gamla invånare säga, att de fordne Åboer af Grekiska religionen flyttad härifrån till Ingermanland, omkring den tiden Svenske krigsbefälfvaren Grefve ''Jacob Pontus(son) de la Gardie'' härigenom tågat åt Novogorod, eller kort efter den derpå följande freden i Stolbova 1617.
| |
| - | ** Det är svårt att nu med säkerhet säga, hvad som förorsakat denna utflyttning. Troligt är, att de befallande fört med sig de sina, eller att invånarne funnit sig nöjdare att flytta till de mera fruktbärande och lättare brukta länder på andra sidan om Neva, eller som den då kallades Nyen. Den nämnde Svenska hjelten är här ännu och kanske länge i godt minne derigenom, att han låtit göra sig broar och vägar öfver morasser. Hvad deraf än är qvar kallas ''Pontuxen silta''. Han torde i denna nejd dröjt någet länge, ededan gamla veta säga: 'menä kesä, menä talvi, vaan ej menä Laiska-Jaakko'. Troligt är, att äfven ifrån flere andra Socknar, såsom Rautu etc skett en dylik flyttning. Man förmodar att de i Ingermanland befinteliga Finnar, som kallas Karjalaiset, torde vara härifrån eller från denna nejd.Åtminstone är deras Qvinfolks kläder, utom några förändringar, mycket lika med de här qvarblefnas. Dessa (Greker) hafva en by och kallas Åboerne, hvilka man anser vara de äldsta invånarene härstädes, ''Waskelaiset''. I de bortgåengnes ställe har sedermera tillkommit åboer ifrån flere orter i Finland. Flere bönder kunna ännu säga, hvarifrån deras förfäder hitkommit. Det kan anmärkas, att under den långa krigstiden, som slöts 1721, äfven ifrån Åland hitkommit en Eric Lomberg, såsom krigsfånge, och sedan fredstiden satt sig här att bo; hans barnabarn lefva än. Tiden då invånarne blifvit här i vissa Socknar fördelta, kan ej sägas. Till Sackola Socken ha då blifvit räknade invånare kring Suvando sjö, nemligen byarne närmast dertill och några andra på båda ändarne, och derföre är Socknen lång och smal; den är omkring 60 verst i längden och ungefät 8 verst i bredden. Till Suvando sjö, som enligt pålitlig berättelse blifvit af gamla Ryssar kallad ''Tschornaja Reka'', svarta Ån, (än lefvande Finnar veta det gamla Finska namnet ''Mustajoki'') flyter vattnet ifrån Lembala sjön genom Visjoki. Suvando har i äldre tider varit smal, men har blifvit årligen bredare, emedan jorden på den sidan, der kyrkan står, till större delen består af sandblandad flytande lera, och derföre fallit årligen mer och mindre i sjön; hvarföre åkrarne i samma mån fallit in och blifvit smalare, synnerligen de år, då vårflöd-vattnet varit ymnigare, och utfllet vid Kiviniemi ej hinner så hastigt afbörda vattnet, som nödigt vore. Men hvarifrån det ymniga vattnet kommit, som förorsakat att Suvando blifvid en tredjedel eller deröfver bredare, kan ej nu med säkerhet sägas. Så mycket är säkert att genom det myckna vattnet förorsakats, att betydande morasser blifvit otjenliga att cultiveras och mera skadliga , i det de hållit hos sig mera köld och varit orsaken till otidiga nattfroster, så om våren som hösten. (Dessa olägenheter hafva aefter 1818 upphört, sedan Suvando sjö till större delen fallit i Ladoga, se Borgå Tidn. 1859 N:o 5).
| |
| - | ** Det är bekant, att man redan i äldre tider varit hugad att uttappa vattnet genom Taipale till Ladoga sjö. År 1741 har ett commando Soldater blifvit skickadt att uppgräfva Taipale sandåsen och ugn till brödbakning var redan färdig; men det då infallne kriget, som gemenligen kallas det Willmanstrandska, drog krigsfolket härifrån och arbetet måste stadna. Sedermera ha flere mer och mindre betygande enskilte varit sinnade, några äfven gjort början att leda vattnet från Suvando, men alltid blifvit af mellankomne omständigheter hindrade. Om Taipale vet man, att Svenska Drottningen Christina gifvit frihet att handla här, och äfven skänkt Handlanderne land och skog. Det är möjligt, att donations-brefvet kunde finnas i Kexholms Magistrats Archiv. Så mycket är visst, att flere Handlande bott här under Svenska Regeringstiden, och att på de såkallade Homanska Chartorne finnes vid namnet Taipale en flagga, eller tecken till handelsplats. Det är ock bekant, att Suvando sjö, synnerligen i äldre tider och då man ännu ej kände de stora Ryska Fiskeredskapen, som sedermera blifvit nyttjade, har varit mycket fisk-rik; i anledning hvaraf folket ännu sjunger:
| |
| - | *** Suvannoll on suuret piiat
| |
| - | *** Suuret piiat ja soriat
| |
| - | *** Kalan lihalla lihonnet
| |
| - | *** Kalan latkuilla somistunet,
| |
| - | *** Waan ej tunne tikkausta
| |
| - | *** Eikä ommella osavat.
| |
| - |
| |
| - | === Vuosi 1843 ===
| |
| - | * 01.01.1843 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498437?page=57 Tidskrift i fosterländska ämnen] Suomi no 6
| |
| - | ** Laaja kooste Suomen rajoista
| |
| - |
| |
| - |
| |
| - | === Vuosi 1848 ===
| |
| - | * 01.01.1848 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498482?page=84 Utdrag ur ryska annaler] Suomi n:o 1
| |
| - | ** Matth Akiander on julkaissut tässä [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498482?page=4 laajan historiallisen katsauksen venäläiseen historiaan] vuosi vuodelta. Vuoden 1310 kohdalla hän käsittelee Vuoksen vesistöä ja Suvantojärveä, josta alla oleva kopio.
| |
| - | ** År 1310. Gingo Nowgoroderne med lodjor och fartyg till sjön och kommo till ån Usjärvi (Узьерва) och uppförde en ny stad vid utloppet (на порозь, egentl.\ vid forsen och nedrefvo den gamla.)
| |
| - | ** Som namnet Usjärwi (Узьерва, Uusijärwi) ej antyder en elf, eller å, utan en sjö, ett träsk hvars uppkomst folket med egna ögon sett, efter man kallat den uusi, ny, är det icke osannolikt, att denna sjö är det nuvarande Suwando, hvilket kunnat uppkomma sålunda, atta utloppet af den gren af Wuoksen, som fordomtima ledt vattnet till Ladoga, dels genom vattnets förminskning i Ladoga, dels genom uppdämning igengrott, hvarigenom händt, att ett träsk, som förut ej fanns till, blifvit bildadt. Trädstunnar och åtskilliga andra saker, som efter Suwantos fall år 1818 blifvit funne på sjöbottn, tyckas visa, att Suwando ursprungligen icke varit någon sjö. Dessutom betyder ''suwanto'' i finskan: stillastående vatten i elfven, hvilken benämning för Suwando träsk hellre ökar än förminskar sakensa trovärdighet. I den äldsta geografia öfver Ryssland (Книга глоголемая большой чертежь, изд. Г. И. Срасскимь. Москва 1848) beskrifves Usjärwi sålunda: 'Och från den sjö (hvilken?) flyter Pelet (Pielis ?) å till en sjö, i hvilken sjön Rebon (Rebola?) faller. Och från sjön utfaller Wuoksa elf (härmed torde väl menas hela Saimas vattensystem), som löper i Ursewo. Och från Ursevo sjö utfaller i Newo eller Ladoga sjö. Och vid utloppet af Userwa elf (ligger) staden Korela på en holme, och fron detta berg (denna stad?) ligger Wiborg på 200 versts afstånd'. Härtill lägger Kar.\ 'för närvarande bära begge dessa elfvar Userva och Wuoksa namn af Wuoksa'. Se Kar.\1.\ e.\ Den stad, som Nowgoroderne på omförmäldt sätt förstörde, torde således icke hafva varit Kexholm, utan Taipale köping vid Suwantos utlopp i Ladoga.
| |
| - |
| |
| - | === Vuosi 1857 ===
| |
| - | * 10.03.1857 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/469173?page=2 Vuoksens fällande genom Suvando sjö] Wiborg no 19
| |
| - | ** Laaja kirjoitus vuoden 1818 tapahtumista.
| |
| - | * 11.04.1857 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474221?page=2 Wuoksen lasku Suvantojärven kautta] Sanan-Lennätin no 15
| |
| - | ** Vuoksen vesistön kokonaiskuvausta ...
| |
| - | ** Walkjärven ja Sakkolan kirkkojen välillä, missä Vuoksi tekee suuren mutkaukensa, on se eroitettuna Kiviniemen aivan kapealla kannaksella Suvantojärvestä. Tämä pitkä ja kapea vesijakso venytäiksen halki koko Sakkolan pitäjään pohjoislännestä etelä-itään, eli yhtä suuntaisesti kuin Vuoksiki yläpuolellaan laskeiksen, ja purkaa vetensä etelä-itäisestä päästänsä Taipaleen joen kautta Laatukkaan. Niin on nykyään laita, mutta niin ei ole aina ollut. Vielä ei täysin 40 vuotta sitte putosi Suvannon vesi Vuokseen läpi sen silloin puhenneen Kiviniemen kannaksen ja Taipaleen kannas oli silloin kiini sulkeutunut. Suvanto, vaikka likisenä Laatukan kanssa, ei kuitenkaan silloin ollut suorassa yhteydessä tämän kanssa, vaan lähdetti vetensä pitkällä kierteellä Räisälän ja Käkisalmen sivutse suureen Laatukka-järveen. Siihen aikaan oli Suvannon vesi 5 1/2 jalkaa korkeammalla kuin Vuoksi läheisemmältä paikalta, ja laveudeltansa paljoa suurempi kuin nyt. Kaikki tämä muuttui vuotena 1818, kun vesi hyvin korkealla ollessaan alkoi tulvata yli Taipaleen kannaksen, joka maan on 200 jalkaa leveä, ja mursi 21 p.\ Toukokuuta, läpi kannaksen höllän maan, josta seuraus oli, että vesi järvessä kohta aleni 20 jalkaa ja laajat maat järven pohjana oltua muuttuivat kuivaksi maaksi. Enemmin leikkaannuttua laskeutui Suvanto sittemmin vielä 5 jalkaa ja on niinmuodoin nyt 19 1/2 jalkaa alempana kuin Vuoksi siellä, missä Kiviniemen kannas, leveydeltään 1/4 virstaa, ja joka sen mahtavan tapahtuman aikana oli vastuksena veden ponnistukselle joesta, nyt eroittaa molemmat vedet. Suvanto-vesien vähentyessä on Taipale, vaikka nyt juoksevan joen läpipuhkaisema, tullut ison joukon leveämmäksi entisestänsä ja eroittaa 8 virstaa leveällä maa-alalla tämän vielä nyt 12 1/2 jalkaa korkeammalla Laatukkaa olevan Suvannon vasta mainitusta Laatukka-järvestä. Seuraukset siitä luonnonsattumasta eli luonnotyöstä ovat olleet suuresti hyödyttäväisiä Suvannon ympärys-asukkaille. Kansakkaammat ja lihavamaisemmat seudut Sakkolassa ovat sen kautta voittaneet sanomattomasti; laajoja lisämaita ovat he saaneet, jotka ovat heinämaita heille enentäneet, ja vesi ei ole heille enempää rasituksena. Se on varsinki Taipaleen seurtu kuin on suuressa määrässä saanut nauttia näitä etuja.
| |
| - | ** Tämä luonnontapaus teki, niikuin sanottu, että Vuoksen voimakkaat vesijoukot (joki on muka luettu vierittävän vettä 18800 kuutio-jalkaa sekunnissa) pakottuivat Kiviniemen luona kokonansa muuttamaan juoksu-suuntansa, niin että ainoasti kapea maa-siro, joka vielä sen lisäksi nähtävästi ei ole vuoristo eli muuten kovaa maalaatua, eroittaa nämät jalot vesi-joukot eräästä norkosta, joka on useimpia syltiä matalampi vedenpintaa joessa ja ylettää aina Laatukkaan asti, - tämä tapaus täytyy siis välttämättömästi herättää ajatuksen siihen mahdollisuuteen että mainitun notkon kautta hankkia koko joelle likemmän juoksu-paikan siihen järveen, mihen sillä nyt on täytmys etsiä tietä kierrätellen. Kiviniemen kannas on silminnähtävästi helposti läpikaivettu, ja sitten täytyy koko joki viskauta siihen uuteen väylään ja ylönantaa vanhat äyräänsä. Edut semmoisesta muutoksesta ovat ymmärrettävästi suuret kaikille Vuoksen rannoilla asuville ja niille, jotka niidenki vesien tienoilla asuuvat, jotka Vuoksen alapään kanssa ovat yhteydessä, aina Paakkolanvirralta asti luettu, ehkäpä mahdollisesti aina Antrein kirkoltaki alkain. Se on nimittäin silmään pistävätä, että vesi joessa seukautta tulee paljo alenemaan ja laajat seudut, mitkä nyt jokaisena keväänä ovat rasitettuna vedellä sen korkealla ollessa, joka usiasti tekee kokonansa oikeita vedenpaisumisia, ne kaikki pääsisivät ei ainoastansa vapaiksi tämmöisistä turmioista, vaan myöski voittaisivat laajoja maanlisiä näillä suureksi osaksi mataloilla rannoilla tässä avarassa ja moneppäin haaroilevassa vesijaksokunnassa. Asiaan tarttuivat sentähden kohta alussa kiivaasti ja hartaudella asukkaat kaikista Vuokseen sattuvista pitäjistä ja tämän yleisesti toitun asian aikaan saamista varten pantiin toimeen keskustelemia, joissa oli tuumittava mikä neuvo piti parhain auttaa, että ensimäinen ajatus tämän laskun mahdollisuudesta heräsi luultavasti jo ennenkuin Suvannon puhkeamisen tapaus Taipaleessa tapahtuikaan. Sillä puhe käypi, että jo vuonna 1816 oli talonpojilla tuumat tukussa laskea ensin Suvanto ja sitten senkautta Vuoksi. Tarkka paikkojen ja kohtien tunteminen, semmoinen kuin rahvaalla tavallisesti on, voipi kyllä johdattaa ymmärtämään mahdollisuutta saamaan semmoista työtä aikoin. Vaan sitte kun Suvanto puhkesi ilman yhdenkään ihmisen avutta, tuli aikaansaamisen mahdollisuus siitä niin nähtäväksi ja antoipa kokonansa, voipi kyllä sanoa, niin selvän osoituksen sen päälle miten tehtämän piti, saatavaksi täytökseen luonnon alottaman työn, että jokahisessa asiata harrastavassa mielessä kaiken elävin toivo täytyi saadaksensa tarttua asiaan käsiksi. Ne edut, mitä Suvannon ympärystöläiset kohta saivat nauttia siitä satunnaisesta luonnon-tapauksesta, olivat luonnolliesti kiihottavat Vuoksen seurlaisia harrastamaan ja ahkeroimaan itsellensä samallaisia etuja, ja nuo tiheään ja usiasti kohtaavat veden tulvat eivät olleet myöskään vähemmin voimakkaat muistuttamaan että asian kanssa ei ollut sovelias kauvan viivytellä.
| |
| - |
| |
| - | * 30.09.1857 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/508739?page=2 Wuoksens fällande] Helsingfors Tidningar
| |
| - |
| |
| - | === Vuosi 1859 ===
| |
| - | * 06.05.1859 [https://suometar.wordpress.com/2009/08/15/1859-05-06/ Tullitiedote] Suometar
| |
