Pihlainen
Metsapirtti
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
262 vuotta myöhemmin vuonna 1939 Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345. Kirjavaisen poikien jälkeläisiä asui 61 talossa. Näin kylä oli Kirjavaisten kylä, vaikka kotivävyjen kautta muitakin sukuja oli. Myös uusia perheitä oli muuttanut Pihlaisiin. | 262 vuotta myöhemmin vuonna 1939 Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345. Kirjavaisen poikien jälkeläisiä asui 61 talossa. Näin kylä oli Kirjavaisten kylä, vaikka kotivävyjen kautta muitakin sukuja oli. Myös uusia perheitä oli muuttanut Pihlaisiin. | ||
| + | ====Linkkejä==== | ||
| + | * | ||
| - | + | ==Pihlainen nyt== | |
| - | + | Pietarin suojaksi tai peräti mahdollisia hyökkäysiskuja varten rakennettu laaja ohjustukikohta on Karjalan laajin laatuaan. Sinne johtaa vanhan rajan suunnalta kestävä betonitie. Syrjäisellä Kivennavan metsäalueella rakennettiin useiden neliökilometrien suljettu alue, jossa säilytettiin ohjuksia. Sokkeloiset betonitiet johtavat kuuden ympyrätien alueelle: kullakin on viisi pyöreätä hallia. Jokaiseen mahtuu viisi vaunua. Yhteensä alueella säilytettiin 150 aseistettua kulkuneuvoa. Nyt koko alue on hylätty ja tyhjillään. Vain viereinen kerrostaloalue on asuttu, vaikka kaikki palvelut puuttuvat. Aitojen takana on rikottuna kasarmit, saunarakennus ja muut talot. Myös kylän kulttuuritalo on raunioina. Maastoon piiloutuvat noin 18 metriä syvät ohjussiilot. 80-luvun Kannaksen maantiekarttaan on kylän kohdalle merkitty ”pioneerileiri”. | |
| - | + | ||
====Linkkejä==== | ====Linkkejä==== | ||
* | * | ||
| - | |||
| - | |||
{| width=100% | {| width=100% | ||
|- | |- | ||
Versio 27. joulukuuta 2015 kello 18.14
Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa.
Vuonna 1677 ennen Suuria kuolonvuosia Kirjavaisten veljekset Matti, Pietari, Tuomas, Juho ja Jonas muuttivat Pihlaisiin ja ottivat haltuunsa siellä olleet autiot. Kolme heistä jäi asumaan kylään perheineen. 262 vuotta myöhemmin vuonna 1939 Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345. Kirjavaisen poikien jälkeläisiä asui 61 talossa. Näin kylä oli Kirjavaisten kylä, vaikka kotivävyjen kautta muitakin sukuja oli. Myös uusia perheitä oli muuttanut Pihlaisiin.
Linkkejä
Pihlainen nyt
Pietarin suojaksi tai peräti mahdollisia hyökkäysiskuja varten rakennettu laaja ohjustukikohta on Karjalan laajin laatuaan. Sinne johtaa vanhan rajan suunnalta kestävä betonitie. Syrjäisellä Kivennavan metsäalueella rakennettiin useiden neliökilometrien suljettu alue, jossa säilytettiin ohjuksia. Sokkeloiset betonitiet johtavat kuuden ympyrätien alueelle: kullakin on viisi pyöreätä hallia. Jokaiseen mahtuu viisi vaunua. Yhteensä alueella säilytettiin 150 aseistettua kulkuneuvoa. Nyt koko alue on hylätty ja tyhjillään. Vain viereinen kerrostaloalue on asuttu, vaikka kaikki palvelut puuttuvat. Aitojen takana on rikottuna kasarmit, saunarakennus ja muut talot. Myös kylän kulttuuritalo on raunioina. Maastoon piiloutuvat noin 18 metriä syvät ohjussiilot. 80-luvun Kannaksen maantiekarttaan on kylän kohdalle merkitty ”pioneerileiri”.
Linkkejä
| Kivennavan kylät | Pihlaisten historiaa | Pihlaisten talot 1939 | Pihlaisten suvut |
