Hiekkalaatikolla
Metsapirtti
(→Holttila) |
|||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven suvut]] | |width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ahjärven suvut]] | ||
|} | |} | ||
- | |||
- | |||
---- | ---- | ||
===[[Hartonen]]=== | ===[[Hartonen]]=== | ||
- | |||
Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46. | Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46. | ||
{| width=100%; border="0" | {| width=100%; border="0" | ||
Rivi 55: | Rivi 52: | ||
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen suvut]] | |width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hartosen suvut]] | ||
|} | |} | ||
- | + | ---- | |
+ | ===[[Hiirelä]]]=== | ||
+ | Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina. | ||
+ | {| border="0" | ||
+ | |- | ||
+ | |width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän historiaa]] | ||
+ | |width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän talot 1939]] | ||
+ | |width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelä nyt]] | ||
+ | |width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Hiirelän suvut]] | ||
+ | |} | ||
===[[Holttila]]=== | ===[[Holttila]]=== | ||
Versio 26. joulukuuta 2015 kello 03.02
Muutamia kokeiluja
Voisko tätä käyttää otsikkona? | Ehkä lisätä jotain muuta |
Voisko tätä käyttää etusivun otsikkona? |
Tässä voisi olla vaikka linkkilista |
Kivennavan kylät
Ahjärvi
Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
Ahjärven historiaa | Ahjärven talot 1939 | Ahjärvi nyt | Ahjärven suvut |
Hartonen
Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
Hartosen historiaa | Hartosen talot 1939 | Hartonen nyt | Hartosen suvut |
Hiirelä]
Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
Hiirelän historiaa | Hiirelän talot 1939 | Hiirelä nyt | Hiirelän suvut |