Lehdet1970
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→Heinäkuu 1949) |
(→Lehdistö) |
||
| (Versioiden välissä 3 muuta muokkausta.) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | |||
| - | = | + | [[Tiedosto:TapparinVartio.png|600px|thumb|right|Tapparin vartio. Kalvesmäen (Kaarle Kalvesmäki (6.11.1874-18.11.1937)) asunto ([[T3233|talo 3233]]) ja vartiotupa.]] |
| - | * | + | [[Tiedosto:ViljamKiiskila-MattiEeva.png|600px|thumb|right|Nuoret rajamiehet: Viljam Kiiskilä (7.4.1904-1970-luku, [[T3175|talosta 3175]])ja Matti Eeva (Eitomaa) (30.3.1901, [[T3304|talosta 3304]]) ]] |
| + | * [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779016?page=9 Tullipoliisista rajavartijaksi (Kalle Fröjd) ] '''Rajamme Vartijat 1970 (1.9.1970)''' | ||
| + | ** Oheisessa 3-sivuisessa artikkelissa Kalle Fröjd kertoo mielenkiintoisella tavalla keskusteluistaan metsäpirttiläisen '''Matti Eitomaa'''n (Eeva) (s. 30.3.1901, [[T3304|talosta 3304]]) kanssa. | ||
| + | ** Tässä otteita artikkelista. | ||
| + | ** Eitomaa kertoo: | ||
| + | *** ''Tapparin vartiossa otettiin kiinni '''Karhu-Jaskaa'''. Hän oli inkeriläinen kauppamies, joka kulki ilman lupaa rajan yli. Siinä takaa-ajossa menetti meikäläinen, '''Heikki Tiainen''' (s. 1.1.1899, k. 11.2.1928, [[T2229|talosta 2229]]), henkensä. Silloin epäiltiin myös sitä, että oman luoti olisi osunut häneen. Karhu-Jaska oli inkeriläisiä pakolaisia, eikä häntä saatu kiinni. Sen koommin en minäkään hänestä kuullut''. | ||
| + | *** ''Rajalla, juuri siellä meidän kotiseudullamme, oli hälyn aikaa. Se oli vuotta 1921. Rajavartiostoahan ei siinä mielessä vielä silloin ollutkaan, kuin nyt, oli tullipoliisi. Hälyn aiheuttajana siellä olivat '''hevosvarkaat''', joita tuli rajan yli. Yksi karjakin kokonaisuudessaan varastettiin eräästä navetasta. Silloin tarvittiin lisää miehiä rajalle, oli saatu määrärahaa sitä varten. Useita poikia meidänkin kylältä meni tullipoliiseiksi. Entisiä miehiä oli Tapparin vartiossa kuusi tai seitsemän ja toinen mokoma meni lisää. Minä jouduin Metsäpirtin Viisjoen kylästä kotoisin olevana Tapparin vartioon.'' | ||
| + | *** ''Hevosvarkauksia ei niinkään tapahtunut laitumilta, vaan hevosia vietiin suoraan navetoistakin. Kolmattakymmentä hevosta vietiin yhden syksyn kuluessa ja eräästä salokylästä katosi kokonainen karja. Nämä hevosvarkaat ampuivat eräästä talosta pojan. Hän oli tulossa tansseista ja sattui varkaiden kanssa samaan aikaan pihalle. Talon isäntä näki ikkunasta, miten poika ammuttiin pihalle.'' | ||
| + | *** ''Silloin oli sekä tullivartijoita että tullipoliiseja ikään kuin sekaisin siellä Kannaksella. Tapparin tullivartion rakennukset olivat melko pienet. Päällysmiehen asunto oli valtion rakennus. Vartiotalo oli pieni, miehet asuivat kuka missäkin ympärillä olevassa kylässä. Kortteeri piti hommata jokaisen itse ja yleensä oli yksi huone useammalla miehellä asuttavana.'' | ||
| + | *** Kun rajavartiolaitos oli aloittanut, tullipoliisi-nimitys poistui ja henkilöstöstä tuli rajamiehiä. Työt eivät muuttuneet. ''Puvutkaan eivät aivan heti muuttuneet, virkalakkina oli tullihattu ja tullivartijan kokardi ja takkina oli sellainen sotilaspuvun tapainen takki. Aseistuksena olivat japanilainen kivääri ja pistooli. Kumpiakaan ei pidetty- tosin sitten kun pidemmille matkoille jäälle lähdettiin, otettiin kivääri mukaan.'' | ||
Nykyinen versio 27. huhtikuuta 2024 kello 18.58
- Tullipoliisista rajavartijaksi (Kalle Fröjd) Rajamme Vartijat 1970 (1.9.1970)
- Oheisessa 3-sivuisessa artikkelissa Kalle Fröjd kertoo mielenkiintoisella tavalla keskusteluistaan metsäpirttiläisen Matti Eitomaan (Eeva) (s. 30.3.1901, talosta 3304) kanssa.
- Tässä otteita artikkelista.
- Eitomaa kertoo:
- Tapparin vartiossa otettiin kiinni Karhu-Jaskaa. Hän oli inkeriläinen kauppamies, joka kulki ilman lupaa rajan yli. Siinä takaa-ajossa menetti meikäläinen, Heikki Tiainen (s. 1.1.1899, k. 11.2.1928, talosta 2229), henkensä. Silloin epäiltiin myös sitä, että oman luoti olisi osunut häneen. Karhu-Jaska oli inkeriläisiä pakolaisia, eikä häntä saatu kiinni. Sen koommin en minäkään hänestä kuullut.
- Rajalla, juuri siellä meidän kotiseudullamme, oli hälyn aikaa. Se oli vuotta 1921. Rajavartiostoahan ei siinä mielessä vielä silloin ollutkaan, kuin nyt, oli tullipoliisi. Hälyn aiheuttajana siellä olivat hevosvarkaat, joita tuli rajan yli. Yksi karjakin kokonaisuudessaan varastettiin eräästä navetasta. Silloin tarvittiin lisää miehiä rajalle, oli saatu määrärahaa sitä varten. Useita poikia meidänkin kylältä meni tullipoliiseiksi. Entisiä miehiä oli Tapparin vartiossa kuusi tai seitsemän ja toinen mokoma meni lisää. Minä jouduin Metsäpirtin Viisjoen kylästä kotoisin olevana Tapparin vartioon.
- Hevosvarkauksia ei niinkään tapahtunut laitumilta, vaan hevosia vietiin suoraan navetoistakin. Kolmattakymmentä hevosta vietiin yhden syksyn kuluessa ja eräästä salokylästä katosi kokonainen karja. Nämä hevosvarkaat ampuivat eräästä talosta pojan. Hän oli tulossa tansseista ja sattui varkaiden kanssa samaan aikaan pihalle. Talon isäntä näki ikkunasta, miten poika ammuttiin pihalle.
- Silloin oli sekä tullivartijoita että tullipoliiseja ikään kuin sekaisin siellä Kannaksella. Tapparin tullivartion rakennukset olivat melko pienet. Päällysmiehen asunto oli valtion rakennus. Vartiotalo oli pieni, miehet asuivat kuka missäkin ympärillä olevassa kylässä. Kortteeri piti hommata jokaisen itse ja yleensä oli yksi huone useammalla miehellä asuttavana.
- Kun rajavartiolaitos oli aloittanut, tullipoliisi-nimitys poistui ja henkilöstöstä tuli rajamiehiä. Työt eivät muuttuneet. Puvutkaan eivät aivan heti muuttuneet, virkalakkina oli tullihattu ja tullivartijan kokardi ja takkina oli sellainen sotilaspuvun tapainen takki. Aseistuksena olivat japanilainen kivääri ja pistooli. Kumpiakaan ei pidetty- tosin sitten kun pidemmille matkoille jäälle lähdettiin, otettiin kivääri mukaan.
