Lehdet1932

Metsapirtti

Nykyinen versio 29. maaliskuuta 2023 kello 23.23

Lehdistö

Tammikuu 1932

• 28.01.1932 Metsäpirtin Saaroisten Marttayhdistyksen vuosikokous Käkisalmen Sanomat
• 30.01.1932 Työttömyys Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
  • Satamatyötkin laimeat lumen vähyyden takia
  • Metsäpirtissä on työttömyys tänä yleisen työttömyyden aikana käymässä kovin kipeäksi, varsinkin kevätpuolella talvea. Nyt rakenteilla olevan hätäsataman työtkin ovat olleet käynnissä 4 viikon ajan vain pienessä määrässä. Sen on aiheuttanut tämä leuto ja lumeton talvi, joka vaikeuttaa töiden suoritusta. Isonojan kaivutyöt kyllä ovat kunnassa paraikaa käynnissä ja on niihin sijoitettu noin 50 miestä. Työ onkin varatyöksi määrätty ja ansaitsee mies siinä 10 -20 m:n päiväpalkan. Mutta työttömänä on vielä kunnassa ainakin 150 miestä. Heille ei kunta voi järjestää mitäänsellaista työtä, josta apua olisi. Näinollen voi työnpuute kevättalvella muodostua leivänkin puutteeksi.

Helmikuu 1932

• 02.02.1932 Laatokka sulana yhä vieläkin Kansan Työ
• 16.02.1932 Laatokan kalastajat koolla Sortavalassa Laatokka
  • 16.02.1932 Laatokan kalastajaseurojen liiton toiminta Käkisalmen Sanomat
• 25.02.1932 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat

Maaliskuu 1932

• 10.03.1932 Metsäpirtin maamiesseuran kilpa-ajot Käkisalmen Sanomat
  • 10.03.1932 Työolot Kanadassa huonot Käkisalmen Sanomat
    • Pääosa Kanadasta poismuuttaneista muuttanut Venäjälle.
• 15.03.1932 Kuulutus Käkisalmen Sanomat
  • Velkojat ja velallinen itse Metsäpirtin pitäjän Saaroisten kylästä olevan taloll Manu Hyytiän konkurssissa kutsutaan täten velkojainkokoukseen, joka pidetään Metsäpirtin nimismiehen virkahuoneessa perjantaina huhtikuun 1 päivänä 1932 kello 15 keskustelemaan ja päättämään pesän omaisuuden myymisestä, velalliselle suoritettavasta elatusavusta ja uskotunmiehen palkkiosta y.m. mahdollisesti esille tulevista asioista, Samalla huomautetaan konkurssisäännön määräyksestä, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevien päätöksiin.
    • Metsäpirtissä 10 päivänä maaliskuuta 1932. S. Reiman, konkurssipesän uskottumies.
  • Ellei laillista estettä väliintule, myydään tiistaina maaliskuun 22 päivänä 1932 kello 12 päivällä paikan päällä toimitettavalla julkisella pakkohuutokaupalla liikemies Tahvo Peltos-vainajan konkurssipesän omistama 0,0122 osalukuinen ja 0,0079 manttaalin veroinen Heikkilä-niminen perintötila Rek. N:o 1.41 Metsäpirtin pitäjän Viisjoen kylässä, käsittäen tämä tila 4,39 hehtaaria viljeltyä ja 1,89 hehtaaria viljelyskelpoista sekä 5,56 hehtaaria varsinaista metsämaata, ollen se kaikkiaan 11,84 hehtaarin suuruinen ja varustettu saha- ja myllylaitoksella sekä sijaiten noin 25 kilometrin päässä Raudun rautatieasemalta, tilaa rasittavien kiinnityssaatavien ja muiden konkurssituomiossa mainittujen velkojen ja muiden maksujen sekä ulosmittaus- ja pakkohuutokauppakustannusten suorittamiseksi.
  • Samalla huomautetaan, että saamiset ja oikeudet, joiden ottaminen velkojainluetteloon riippuu niiden ilmoittamisesta huutokaupantoimittajalle, ovat ilmoitettavat viimeistään siinä tilaisuudessa, joka pidetään huutokauppapaikalla ennen huutokaupan alkamista.
    • Käkisalmen kihlakunnan kruununvoudin konttorissa Käkisalmen kaupungissa 22 päivänä tammikuuta 1932. FR. O. Bergh
  • Samassa tilaisuudessa ja heti edellämainitun kiinteistöpakkohuutokaupan päätyttyä myydään julkisella konkurssihuutokaupalla edellämainitulla tilalla sijaitseva sanotulle konkurssipesälle kuuluva saha- ja myllylaitos kaikkine rakennuksineen, koneineen, johtoineen, kalustoineen, työaseineen sekä muine käyttövälineineen ja ilmoitetaan maksuehdoista lähemmin huutokauppatilaisuudessa.
    • Käkisalmessa 22 päivänä tammikuuta 1932. Konkurssipesän toimitsijamiehet
• 17.03.1932 260000 markkaa tietyöhön Suomen Sosiaalidemokraatti
  • metsäpirtin n.s. tykkitien kuntoon laittamiseen
    • Sakkolan, Pyhäjärven ja Metsäpirtin kuntain anomuksen, että Käkisalmen-Kiviniemen maantieltä Pikonjoen kohdalta Pyhäjärven kunnassa alkava ja Taipaleen lautalle Metsäpirtissä päättyvä n.s. tykkitie kuntoon rakennettaisiin varatyönä alottaen, on valtioneuvosto suostunut ja myöntänyt tarkoitusta varten 260000 markkaa, kaikki ehdolla, että Sakkolan ja Pyhäjärven kunnat sitoutuvat osallistumaan työhön kumpikin 50000 markalla.
• 22.03.1932 Huutokauppa Käkisalmen Sanomat
  • Konkurssihuutokaupalla, mikkä pidetään tulevan huhtikuun 13 päivänä alkaen kello 10, myydään paikan päällä maanviljelijäin Aapram ja Jalmari Hatakkain Metsäpirtin pitäjän Hatakkalan kylässä, konkurssipesään kuuluvaa arvokasta irtainta omaisuutta, kuten I.S.K. kantakirjaan merkittyjä lehmiä ja hiehoja, hevosia, sikoja, lampaita, maanviljelyskalustoa sekä muuta talousirtaimistoa, huutokauppatilaisuudessa lähemmin määrättävillä ehdoilla. Huutokauppaa jatketaan tarvittaessa seuraavinakin päivinä.
    • Metsäpirtissä 18.3.1932. Mikko Lamppu, S. Reiman, Uskotut miehet
  • Velkojainkokous
  • Velkojat maanviljelijäin Aapram ja Jalmari Hatakkain, Metsäpirtin pitäjän Hatakkalan kylästä, konkurssissa kutsutaan täten kokoukseen, mikä pidetään velallisten talossa tulevan huhtikuun 8 päivänä kello 10, jossa tulee käsiteltäväksi ja päätettäväksi:
    • 1. Velallisten ja heidän perheensä elatuksesta
    • 2. Uskottujen miesten palkoista
    • 3 Irtaimen omaisuuden myynnistä
    • 4 Muista mahdollisesti esitettävistä pesää koskevista asioista.
  • Samalla huomautetaan konkurssisäännön määräyksestä, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevain päätöksiin.
    • Metsäpirtissä 18.3.1932. Mikko Lamppu, S. Reiman, Uskotut miehet
• 24.03.1932 Metsäpirtin suojeluskunnan ampumahiihto Käkisalmen Sanomat

Huhtikuu 1932

• 02.04.1932 Talkookutsu Käkisalmen Sanomat
  • Metsäpirtin suojeluskunta kutsuu kaikkia suojeluskuntalaisia ja suojeluskunnan ystäviä hirrenvetotalkoisiin valtion metsässä Korvenojan kankaalla keskiviikkone 6.4.1932. Kokoonnutaan talkoopäivänä kello 9 Taipaleessa Aapro Laulajaisen talossa. Kun kysymyksessä on 600 tukkia, toivotaan talkoomiehiä saapuvan ainakin 100 tai enemmänkin.
  • Illalla TALKOOTANSSIT Ns:n talossa. Esikunta
• 05.04.1932 Metsäpirtin kalastajaseura 10 vuotias Käkisalmen Sanomat
  • 05.04.1932 Laatokan kalastajain toiminta Käkisalmen Sanomat
• 09.04.1932 Kalastajakirje MetsäpirtistäKäkisalmen Sanomat
  • Metsäpirtin Kalastajaseuran varsinainen kevätkokous
    • pidettiin vk 29 p:nä ja oli saapuvilla 45 seuran jäsentä. Luettiin kertomus edellisen toimintavuoden toiminnasta sekä tilintarkastajain antama lausunto tileistä, jonka perusteella kokous myönsi johtokunnalle ja tilintekijälle tili- ja vastuuvapauden.
    • Ensi kesänä päätettiin pitää kesäjuhla ja sen yhteydessä moottorivene- ja soutukilpailut. Kilpailuissa jaetaan viisi palkintoa. Alukset on päätetty mitata pituudelleen, korkeudelleen ja leveydelleen ja tapahtuu kilpailu yhdessä sarjassa.
  • Huhtikuun 3 p:nä vietti Metsäpirtin Kalastajaseura 10-vuotisjuhlaansa
    • niinkuin tässä lehdessä on jo mainittu. Seuran 10-vuotisen toiminnan aikana on pidetty 41 johtokunnan ja 43 seuran yleistä kokousta, johtokunnan kokouksissa merkitty pöytäkirjaan 183 pykälää ja yleisissä kokouksissa 395 pykälää. Seuralle on saapunut 574 kirjettä ja muita lähetyksiä 41 sekä seura lähettänyt 71 pöytäkirjan otetta ynnä 576 kirjettä. Seuran jäsenmäärä on vaihdellut 200-300 ollen nykyisin 210.
  • Kalastuslupia Laatokan Venäjänpuoleisille aluevesille
    • ensi kalastuskaudeksi on hakenut 367 kalastajaa: He tullevatkin kaikki luvan saamaan, sillä lupien saamiseksi on täkäläinen rajaviskaali myötävaikuttanut ja uskottavaa on, että myöskin rajakomendantti tekee samoin. Kun siis Laatokka vapautuu ensi keväänä jääpeitteestään, on ensimmäisenä ehtona se, että jokainen luvanhaltija käy ottamassa tullivartiostosta lupansa pois etteivät ne jää sinne. Sitten on käytävä lupa rekisteröimässä ennen pyynnin alkamista. Ellei joku tätä tee, otetaan lupakirja pois. Kalastajain kunnia-asia on, etteivät he ylitä tahallaan kalastussopimuksessa Suomen ja Venäjän välillä solmittua kalastusrajaa, sillä sen ylittäminen hyvällä säällä saattaa johtaa ikäviin seurauksiin. Sehän nähtiin jo viime kalastuskaudella, jolloin venäläiset kuljettivat Pähkinälinnaan ensin viisi venekuntaa tosin myöhemmin päästäen nämä vapaiksi ja sitten yhden venekunnan, josta vapauttivat vain miehet takavarikoiden veneen, jossa oli moottori ja kallisarvoiset lohiverkot. Kalastussopimuksessa onkin nimenomainen määräys: Jos sopimusrajan ylittäminen tapahtuu tahallisesti, niin alus voidaan pidättää sekä siinä olleet miehet saattaa syytteeseen. Myöskin pidättivät venäläiset viime kalastuskautena Suhoin majakalta metsäpirttiläisen, nykyisin Salmissa asuvan kalastajan moottoriveneen päästäen vain miehet vapaiksi.
    • En mitenkään tahdo sanoa, että nämä kalastajat olisivat tahallisesti tehneet itsensä syypääksi sopimusrajan ylittämiseen, sillä saattaahan olla, että heidät on pidätetty luvallisellakin alueella. Mutta ei ainakaan Suhoin majakka oli hyvällä säällä mikään maihinnousupaikka. Sitten järjestysmiehet, jotka kalastajaseura on valinnut, pitäkää silmällä sopimuksen rikkojia ja ilmoittakaa siitä seuran johtokunnalle tai paikalliselle tullivartiostolle. Jokaisen kunnon kalastajan ja rehellisen kansalaisen tulee ymmärtää, että kahden valtakunnan välillä tehty sopimus on pidettävä rikkomattomana ja sitä tarkoin noudatettava, sillä sopimuksen irtisanominen puolelta tai toiselta saattaa kalastajaväestön itsensä eikä ketään muita kärsimään.
  • parhaimmat kiitokseni
    • Metsäpirtin Kalastajaseuran kunniajäseneksi kutsusta sekä siitä arvokkaasta lahjasta, jonka sain seuran 10-vuotisjuhlassa vastaanottaa. Samoin parhain kiitokseni Laatokan Kalastajaseurojen Liitolle siitä, että se kutsui minut liiton kunniajäseneksi. Edelleen kiitän Suomen Kalastusyhdistystä, Laatokan Kalastajaseurojen Liittoa, Käkisalmen Rannikon Lumivaaran ja Salmin Kalastajaseuroja niistä kunnianosoituksista ja onnentoivotuksista Metsäpirtin Kalastajaseuralle sekä allekirjoittaneelle 10-vuotisjuhlassa. Vielä kiitos maisteri Viljo Jääskeläiselle onnittelusähkösanomasta kalastajaseuramme juhlaan.
    • Aatami Hyytiä, Metsäpirtin kalastajaseuran esimies

Toukokuu 1932

• 19.05.1932 Urheilutoiminta suojeluskunnissa Käkisalmen Sanomat
  • 19.05.1932 Metsäpirtin nuorisoseuran urheilukilpailut Käkisalmen Sanomat
• 24.05.1932 Metsäpirtti. Metsäpirtin kunnanvaltuusto kokoontui Maakansa
  • t.k. 24 pnä käsittelemään Tammelan tien rakennusasiaa.
    • ...
    • Katsoen siihen, että Tommolan tie on vaikea rakentaa ja tulee kalliiksi, päätti valtuusto anoa tienrakennusta varten ennen myönnetyn avustuksen lisäksi Valtiolta 30000 mk. Avustusta hakemaan valtuutettiin Jooseppi Eeva ja Arvi Ukkonen.
    • Tommolaan eroaa valtion maantiestä Saaroisten kylän kohdalla, vieden Saaroisten kalastussatamaan. Tien pituus on 2090 metriä.

Kesäkuu 1932

• 21.06.1932 Kuulutus Käkisalmen Sanomat
  • Velkojat ja velalliset maanvijelijäin Aapram ja Jalmari Hatakkain Metsäpirtin pitäjän Hatakkalan kylästä konkurssissa kutsutaan täten kokoukseen, mikä pidetään Metsäpirtin nimismiehen virkahuoneessa torstaina tulevan heinäkuun 7 päivänä kello 15, saamaan selkoa pesän tilasta ja ...
• 30.06.1932 Viipurin maatalousnäyttelyn palkintoluettelo Käkisalmen Sanomat

Heinäkuu 1932

• 23.07.1932 Inkerin viimeinen taistelu Ajan Sana
  • Maan valloituksen 13:s vuosipäivä 28.7.1932
  • Heinäkuun aurinko välkytti ensimmäisen säteen Inkerin taivaalle ja laajat viljavainiot tekivät kunniaa työlle.
  • Esi-isien perkaama ja nykypolven kylvämä pelto oli vehreässä kukkeudessaan. ...
• 28.07.1932 Sivu 2 Käkisalmen Sanomat
  • Metsäpirtin kalastajain kesäjuhla
    • pidetään n.s. Valkeanenän aholla tk. 31 p:nä. Moottori- sekä soutukilpailut alkavat klo 12 päivällä. Sitten rantakalakeiton syötyä siirrytään T.Y:n talolle, jossa varsinainen juhla alotetaan kello 20 (8. ip.). Ohjelmasta mainittakoon: yhteislaulua, tervehdyssanat, runo, kertomus, väliaika, juhlapuhe, runo, esitelmä, satu, väliaika, näytöskappale "Saaristolaisia", Lopussa tanssia. Toivomme runsasta osanottoa.
    • Pääsymaksu kumpaankin on 5 mk, lapsilta 3 mk. Johtokunta
  • Ampumakilpailut Metsäpirtissä
    • Ampumakilpailut M.Sk:n Karjalan vaakunasta ja 100 mtr. tuopista pidettiin 24.07.1932 sk:n ampumaradalla. Kilpailuissa ammuttiin kiväärillä 300 mt 15 lauk., 150 mtr 10 lauk. ja 100 mtr 10 laukausta jotka yhdistetynä kuuluivat Karjalan vaakunan kiertopalkintoon, ja 100 mtr tuopista 20 laukausta. Karjalan vaakunan kilpailun voitti edelleen puolustaja Eino Leimola 290 pisteellä. Lähinnä oli Simo Myöhänen 283 pisteellä ja seuraava Aleks Myöhänen 272 pistettä.
    • Parhaat mieskohtaiset tulokset olivat: 300 mtr Eino Leimola 122 pistettä; 150 mtr kenttä: Aleks Myöhänen 118 pistettä ja 100 mtr Eino Leimola 58 pistettä.
    • 100 mtr tuopin voitti edelleen puolustaja Simo Myöhänen 112 pisteellä. Lähinnä oli Eino Leimola 96 pistettä ja seuraava Aleks Myöhänen 93 pistettä. Kilpailijoita oli vähän.
    • Seuraavat kilpailut pidetään elokuussa paikallispäällikön määräämänä päivänä.

Elokuu 1932

• 13.08.1932 Lohensaalis hyvä Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
  • Hinta painunut 14 markkaan kilolta
  • Lohensaalis on Metsäpirtissä viime viikon aikana huomattavasti parantunut ja ollut hyvänpuoleinen. Muutamat venekunnat ovat yhdestä ainoasta katselmuksesta saaneet aina 70:kin lohta yhdellä kertaa, mutta keskimääräinen saalis on ollut 35-60 lohta. Runsaan saaliin johdosta on lohen hinta huomattavasti laskenut ollen nyt 14 mk kilo.
  • Muikkua, rääpystä, on suurilla rysillä tänä kesänä saatu verrattain hyvin ja on muikun hintana nykyisin 40-50 penniä kilo. Sen sijaan ei verkoilla muikkua ole saatu ollenkaan.
• 18.08.1932 Metsäpirtin suojeluskunnan Taipaleen patteri järjesti urheilukilpailut Käkisalmen Sanomat
• 27.08.1932 Aatami Hyytiän ilmoitus tilausmaksuista Käkisalmen Sanomat
  • Kaikkia niitä, jotka ovat kauttani tilanneet Käkisalmen Sanomat täksi vuodeksi, pyydän hyväntahtoisesti maksamaan tilausmaksunsa aivan ensi tilassa. Vanhemmatkin tilausmaksuvelat suoritettava pikimmiten.
  • Metsäpirtissä 23.08.1932, Aatami Hyytiä

Syyskuu 1932

• 15.09.1932 Kuulutus Käkisalmen Sanomat
  • Ellei maksua tai muuta laillista estettä väliintule, myydään allamainittuna päivänä paikan päällä ja asuttavilla päätiloilla toimitettavilla julkisilla pakkohuutokaupoilla seuraavat ulosmitatuiksi julistetut kiinteistöt:
  • Torstaina 22 päivä syyskuuta kello 2 ip talollisten Apram ja Jalmari Hatakan konkurssipesän omistamat 0,2500 osalukuinen ja 0,1575 manttaalin veroinen perintötila Rek. N:o 1.1 Metsäpirtin pitäjän Hatakkalan kylässä, käsittäen tämä tila 31,24 hehtaasia viljeltyä maata ja 165,70 hehtaaria viljelyskelpoista sekä varsinaista metsämaata, ollen se kaikkiaan 198,65 hehtaarin suuruinen, puolet (1/2) 0,0194 osalukuisesta ja 0,0123 manttaalin veroisesta Törnotko-nimisestä perintötilasta Rek. N:o 1.30, samassa kylässä, käsittäen koko sanottu rekisterinumero 1,71 hehtaaria viljeltyä ja 2,68 hehtaaria viljelykelpoista maata ynnä 34,95 hehtaaria varsinaista metsämaata, ollen se kaikkiaan 39,53 hehtaarin suuruinen ja 0,0132 osalukuinen sekä 0,0083 manttaalin veroinen Peltola-niminen perintötila Rek. N:o 1.34, samassa kylässä, käsittäen se 4,03 hehtaaria viljeltyä maata ja 0,02 hehtaaria joutomaata, ollen se kaikkiaan 4,05 hehtaarin suuruinen ynnä 0,0829 osalukuinen ja 0,00563 manttaalin veroinen perintötila ent. Rek. N:o 1.26, saman pitäjän Martinkorholan kylässä, joka tila on nyttemmin lohottu Sattuma-nimiseksi perintötilaksi Rek. N:o 1.55, jonka omistaa Metsäpirtin Suojeluskunta ja joka on kaikkiaan 0,80 hehtaarin suuruinen ja Martinkohola-nimiseksi perintötilaksi Rek. N:o 1.56, joka on kaikkiaan 108,38 hehtaarin suuruin ja jonka omistajaksi on merkitty Aaprami Hatakka, käsittäen kumminkin alkuperäinen tila ent Rek. N:o 1.26 9,42 hehtaaria viljeltyä ja 11,16 hehtaaria viljelyskelpoista maata ynnä 88,01 hehtaaria varsinaista metsämaata , ollen se kaikkiaan 109,18 hehtaarin suuruinen ja asuttava päätila Rek. N:o 1.1 ennenmainitussa Hatakkalan kylässä, varustettu hyvässä kunnossa olevilla asuin- ja talousrakennuksilla ja muun muassa kiviläävällä noin 30 lehmää varten sekä sijaiten noin 24 kilometrin päässä Raudun rautatieasemalta, Kansallisosake-Osake-Pankin sanottuihin tiloihin kiinnitettyjen 110000, 150000, 100000, 50000 ja 50000 markan suuruisten, tuomioitettujen saatavain, paitsi korkoa ja kulunkina, sekä ulosottokustannusten suorittamiseksi.
    • Käkisalmen kihlakunnan kruununvoudin virkahuoneessa, Käkisalmen kaupungissa, 11 päivänä elokuuta 1932. FR. O. Bergh
• 15.09.1932 Velkojat Käkisalmen Sanomat
  • edesmenneen liikemiehen Tahvo Peltosen, Metsäpirtin pitäjän Viisjoen kylästä, kuolinpesän konkurssissa kutsutaan täten kokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 12 päivänä lokakuuta 1932 kello 14 Asianajotoimistossa Äijät & Koistisen konttorissa Viipurissa, Repolank 7, jolloin esitetään selvitys pesän nykyisestä tilasta, päätetään osingonjaosta y.m. mahdollisesti esilletulevista kysymyksistä, samalla kun huomautetaan, että poissaolevat velkojat saavat tyytyä läsnäolevien päätöksiin.
    • Viipurissa, syysk. 13 p:nä 1932. Väinö Koistinen, Albin Bergh, toimitsijamiehet
• 17.09.1932 Elias Myöhäsen kuolinilmoitus Käkisalmen Sanomat
  • 17.09.1932 Loviisa Laulajaisen (os Koiranen) kuolinilmoitus Käkisalmen Sanomat
• 22.09.1932 Metsäpirtti voitti Kivennavan Käkisalmen Sanomat
• 29.09.1932 Metsäpirtin sataman aallonmurtajasta on rakentamatta enäävain 140 m Käkisalmen Sanomat
  • 32700 kuutiometriä kiveä aallonmurtajaan, joka jo keskentekoisena kykenee suojaamaan Laatokan laivoja ja kalastusveneitä.
  • Kustannusarvio on 3,9 milj mk, mutta siitä on vielä käyttämättä 1,5 milj mk. Rakennustyö uhkaa keskeytyä, ellei valtion ensi vuoden talousarvioon varata varoja satamatyötä varten. Verraten myrskytön kesä on suosinut rakennustöitä.
  • Käkisalmen Sanomien hankkimia haastattelutietoja ja kuvia.
  • Metsäpirtin satamarakennukselta: Ylhäällä vasemmalla 'raautatietä' aallonmurtajan harjalla, keskellä keskentekoista aallonmurtajaa ja nostureita sen kärjessä sekä alhaalla silmäys aallonmurtajalle Saunasaaresta käsin.
  • ...

Lokakuu 1932

• 01.10.1932 Metsäpirtin sataman aallonmurtaja Käkisalmen Sanomat
  • Säästäväisyyttäkin voi olla useampaa laatua. Voi olla sellaistakin säästäväisyyttä, mikä tosiasiassa on tuhlausta. Sellaista aletaan mielestäni harjoittaa ensi vuotena Metsäpirtin sataman aallonmurtajatyössä. Kymmenvuotisen sitkeän taistelun perästä saatiin tämä metsäpirttiläisille ja koko tämänpuoleisen Laatokan kalastajille tärkeä satama työnalaiseksi. Piti rakentaa 600 m pitkä aallonmurtaja, joka suojaisi satamaan tulevat kalastajavenheet sekä suuremmatkin alukset tuhoisilta rantatyrskyiltä. 2 1/2 vuotta on nyt tätä työtä tehty ja saatukin sellaiseen kuntoon että aallonmurtaja hätätilassa suo tarpeellisen turvan, mutta siitä on vielä toistasataa metriä rakentamatta. samoin kuin murtajan päähän välttämätön loistekin. Näihin tarvittaisiin varoja n. 1 1/2 miljoonaa markkaajoita ei kuitenkaan ole otettu ensi vuoden menoarvioon. ...
• 04.10.1932 Metsäpirtin kunnanvaltuustolla oli kokous Käkisalmen Sanomat
  • syyskuun 29 p:nä ja päätettiin silloin seuraavista asioista:
    • Kunnan omistamasta tilasta ent rekisterinumero 3.6 Koselan kylässä päätettiin luovuttaa ilman korvausta puolustusministeriön käytettäväksi Rautuun menevän maantien eteläpuolella alue diakonissan talon luota. Asia käsiteltiin kiireellisenä. Kunnan puolesta aluetta luovuttamaan ja mahdollista kauppakirjaa allekirjoittamaan valittiin ja valtuutetiin kunnallislautakunnan esimies Jooseppi Eeva ja valtuuston puheenjohtaja Arvid Ukkonen.
    • ...
• 04.10.1932 Terenttilän koulu voitti Wilakkalan Taipaleen lautalla Käkisalmen Sanomat
  • Kouluottelu Terenttilän ja Vilakkalan kesken toimeenpantiin toissa sunnuntaina Taipaleen lautalla Terenttilän kansakoululla viime syksynä talkoilla valmistuneella urheilukentällä. Lasten kilpailua oli seuramaan saapunut monisatalukuinen yleisöjoukko. Kisoissa saavutettiin eräitä hyviäkin tuloksia.
  • ...
• 04.10.1932 Ilmari Henrik Kuittisen kuolinilmoitus Käkisalmen Sanomat
• 06.10.1932 Saaroisten Nuoriseura Walistuksen vuosikokous Käkisalmen Sanomat
• 06.10.1932 Kolmas valtiomahti ajaa autolla Metsäpirttiin Käkisalmen Sanomat
  • Käkisalmen Sanomat tutustumassa Suomen kaakkoisimman rajapitäjän nykyiseen oloon ja eloon
  • Laajat niityt ja pellot, tiheään asutut kylät, näköalat ja iloinen, avomielinen kansa.
  • ...
• 11.10.1932 Pyhäkoulutyön 100-vuotis muisto Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
• 27.10.1932 Kansakoululaiskilpailut Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
  • Viime luantaina tk. 22 p toimeenpantiin Metsäpirtin Kirkonkylän ja Joentaan koulujen väliset urheilukilpailut Joentaan kansakoululla. Monessa kohdin epäedullisista olosuhteista huolimatta saavutettiin kuitenkin verrattain tyydyttäviä tuloksia.
  • Poikien sarja
    • ...
  • Tyttöjen sarja
    • ...

Marraskuu 1932

• 05.11.1932 Metsäpirtin maamiesseuran kokous Käkisalmen Sanomat
• 19.11.1932 Metsäpirtin kunnan säästöpankin isännistön syyskokous Käkisalmen Sanomat
  • 19.11.1932 Metsäpirtin suojeluskunnan juhlat nuorisoseuran talolla Käkisalmen Sanomat

Joulukuu 1932

• 15.12.1932 Metsäpirtin kunnanvaltuuston kokous Käkisalmen Sanomat
• 22.12.1932 Helena Kallosen os Hyytiän kuolinilmoitus Käkisalmen Sanomat
• 29.12.1932 Tauno Hyytiän ja Iida Martikaisen avioliittokuulutus Käkisalmen Sanomat
• 30.12.1932 Katsaus Metsäpirtin kunnallisiin oloihin Maakansa
  • Kirj. kunnallislautakunnan esimies Jooseppi Eeva
    • Kun matkailija tai muu vieraspaikkakuntalainen saapuu Metsäpirttiin, niin on hänelläyleensä mielessään aivan toisenlainen kuva kunnastamme, kuin miltä se todellisuudessa näyttää. Yleensä kaikki kuvittelevat, että Metsäpirtti on synkkää korpea, jossa muilla paikkakunnilla elänyt ihminen ei mitenkään voi tulla toimeen. Silloin kun Suvannon järvi oli vielä laskematta, peittäen vedellään melkein kaikki nykyiset parhaat viljelysmaat ja kun vanhat metsät lienevät vielä olleet paikallaan, silloin lienee ollut syytäkin antaa Sakkolan pitäjään kuuluneelle syrjäseudulle nimitys Metsäpirtti. Mutta katsellessa nykyistä Metsäpirttiä, voi jokainen vierastin todeta, että edeltäkäsin luotu mielikuva on väärä, sillä ei missään Viipurin läänissä näe yhdellä kertaa niin laajoja viljelysalueita kuin täällä synkäksi kuvitellussa korpipitäjässä.
    • Ryhtyessäni luomaan yleiskuvaa kunnastamme mainitsen ensiksi, että Suvannon järven laskun jälkeen on kuntamme kokonaispinta-ala 187,7 km2, josta peltoa on 46,9 km2, niittyä 2,42 km2, metsämaata 138,69 km2 ja joutomaata 0,50 km2.
    • Esi-isämme ovat täällä, samoinkuin muissakin rajapitäjissä eläneet venäläisten valtaherrain alaisessa maaorjuudessa, päästen itsenäisesti hallitsemaan tiluksiaan vasta 1884, jolloin he saivat perintökirjat. Vuonna 1905 erosi Metsäpirtti Sakkolasta ja sai oman kunnallishallintonsa. Kunnallislautakunnan esimiehenä toimi aina vuoteen 1917 kauppias Heikki Myöhänen ja kuntakokouksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka ei vuoteen 1917 opettaja Eero Toivio. Kun kunnan arkisto on palanut, ei muista sen aikaisista kunnallimiehistä voi tarkemmin mainita.
    • Kunnan menot olivat alkuvuosina pienet, kun kansakoulujakaan ei ollut kuin yksi ja köyhäinhoito suoritettiin luonnossa, mikä tapahtui siten, että kunta oli jaettu viiteen piiriin ja joka pirillä olivat omat hoidokkaansa, mitkä kiersivät talosta taloon. Joka viiden vuoden perästä toimitettiin piirimiesten tilikirjojen mukaan tarkastus ja jos mikä piiri oli liiaksi rasitettu, niin jaettiin hoidokit uudelleen. Verojen taksoitus toimitettiin siihen aikaan yhdessä päivässä, eikä taksoitusmiehille maksettu mitään palkkaa. Tämä aika oli kunnan menoihin katsoen loistoaikaa, mutta sitä ei kestänyt kauan. Piakkoin oli kuntaan rakennettava kaksi koulutaloa ja köyhäinhoidossa otettava käytäntöön vuosihoitojärjestelmä, jossa hoito annettiin huutokaupalla vähimmin vaativalle. Näin ollen kasvoivat kunnan menot vuosi vuodelta, vaikka varoja kuinka harkiten käytettiin.
    • Mitä tulee nykyään köyhäinhoitoon, niin ovat sen vaatimat summat jo huomattavan suuret. Niinpä kuluvan vuoden menoarvioon oli varattu köyhäinhoitoa varten 194000 mk ja ensi vuoden talousarviossa on summa 182300 mk. Nykyinen työttömyystilanne on tietenkin omiaan kohottamaan kaikissa kunnissa, niin myöskin Metsäpirtissä, köyhäinhoitomenoja, vaikka tarkoin koetetaankin noudattaa periaatetta, ettei kellekään työkykyiselle henkilölle anneta avustusta suoranaisesti vaan työtä vastaan.
    • Varsinaisia köyhäinhoidon vuosihoidokkeja oli kunnassa kuluvana vuonna lapset lukuunotettuna 25, mutta sittemmin näistä 6 kuoli, sijalle tosin tullessa 3 uuden hoidokin. Kuukausiavustuksia on jaettu 40-50 kuntalaiselle. Tämän lisäksi on kunnalle koitunut huomattavia menoja siitä, että sen on täytynyt maksaa avustuksia myöskin sellaisille henkilöille, jotka eivät suoranaisesti asu kunnassa, mutta nauttivat silti täällä kotipaikkaoikeutta. Köyhäinhoitolautakuntana toimii nykyään kunnallislautakunta. Kunnassamme ei ole vielä kunnalliskotia, vaikka sen, lain mukaan, olisi pitänyt valmistua jo kuluvaksi vuodeksi, sillä huonon taloudellisen ajan takia saatiin kunnaliskodin rakentamiseen nähden 3 vuoden lykkäys. Kunnalliskodin rakentamispuuha on kylläkin ollut vireillä jo pitemmän ajan, sillä vuonna 1928 ostettiin tätä tarkoitusta varten liikemies Toivos-vainajan perikunnalta maatila. Myöhemmin päätti kunta kuitenki olla rakennuttamatta kunnalliskotia tälle maatilalle ja osti sentakia sopivamman tilan Aapro ja Jalmari Hatakalta. Viimemainittu tila sijaitseekin hyvin sopivalla paikalla, kunnan keskustassa lähellä kirkkoa. Tilan asunto- ja muut rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja tarkoitukseen sopivat, jonka lisäkis tilalla on viljeltyä maata 38 ha, viljelykelpoista maata kartanon läheisyydessä 15 ha, sekä varsinaista metsämaata lähes 200 ha. Näin ollen järjestettäneekin tulevaisuudessa mainittu tila kunnalliskodiksi.
    • Jo aikaisemmin mainitsin, että kunnassa toimi pitemmän aikaa vain yksi kansakoulu. Kun tämä koulu perustettiin yli 50 vuotta sitten oli kuntamme vielä Sakkolan kunnan yhteydessä. Sittemmin v 1909, eli nelisen vuotta varsinaisen Metsäpirtin kunnan syntymisen jälkeen, perustettiin toinen kansakoulu, jota varten Saaroisiin rakennettiin upea koulutalo. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että tällä koululla on putkikaivo, joka on 92 m syvä ja tullut maksamaan 60000 markkaa. Tällainen kaivo, joka varmaankin on syvin ja kallein koko Kannaksella, oltiin patoitettuja rakentamaan sentakia, että veden veto koululle tuli vuosittain maksamaan yli 3000 mk.
    • Palatakseni jälleen varsinaiseen asiaan, niin on ensiksi mainittava, että vuonna 1911 rakennettiin Terenttilään kansakoulu ja lisäksi siinä hyvässä uskossa, että kouluja on jo riittävä määrä. Vuosien kuluessa koulutarve kuitenkin yhä lisääntyi ja niin oli, eduskunnan hyväksyttyä oppivelvollisuuslain, rakennettava jälleen kaksi kansakoulua, nimittäin 1924 Joentaan koulupiiriin ja 1928 Vaskelan-Raajun koulupiiriin. Viimeksi on perustettu koulu Viisjoelle ja tapahtui tämä 1930. Mainittu koulu toimii kuitenkin vuokrahuoneustossa, joten sille olisi rakennettava vuoteen 1937 mennessä oma koulutalo. Tällöin olisi, kun vielä kirkokylän kouluun saataisiin veistosali, oppivelvollisuuslaki kunnassamme täysin toteutettu. Nykyään on kuitenkin herännyt ajatus, että Viisjoen kolutalon rakentaminen tulisi tarpeettomaksi, jos piirijakoa muutettaisiin siten, että Viisjoen läntisellä puolella olevien talojen lapset kävisivät kirkonkylän koulussa ja itäpuolella asustavat Saaroisten koulussa. Etäisimmältäkään kulmalta ei tällöin tulisi koululle matkaa yli 5 km:n. Mitä sitten tulee kansakoululaitoksen kokonaismenoihin kunnassamme, niin ivat ne edellisinä vuosina olleet yli 500 tuhannen markan. Ensi vuoden menoarviossa on summa kuitenkin jonkun verran pienempi, tarkemmin sanoen 462011 mk, josta valtio maksaa kunnalle opettajien palkkojen ja muitten koulukustannusten muodossa 366632 mk 65 penniä ja kunnan osalle jää 105378 mk 35 penniä
    • Metsäpirtin kunnalla on myöskin velkoja, mutta eivät ne ole mitään syömävelkoja, vaan ovat johtuneet koulurakennusten rakennuttamisesta ja kiintiemistöjen ostoista. Kansakoulujen kuoletuslainat ovat 505892 mk, kalastus- ja katolainet, jotka on kunnan välityksellä jaettu olivat v 1931 tileissä yli 200000 mk. Vekselilainoja ei kunnan ole tarvinnut moneen vuoteen käytää, sillä Metsäpirtin Osuuskauppa on antanut tilapäistä luottoa.
    • Työttömyyskysymys on kunnassamme kuluvana samoinkuin edellisinäkin vuosina saatu järjestetyksi hyvin, ettei työn puutetta ole suuremmassa määrässä ollut. On nimittäin ollut useita huomattavia työmaita, kuten Saaroisten satamatyöt, Tappariojan ja Ressoinojan kuivaushankkeet, joiden kustannusarviot tekivät yhteensä yli miljoona markkaa. Samoin on ollut, vaikka vähemmässä määrässä, maantien oikaisuja ja teiden parannustöitä. Kuluvana syksynä on ollut työn alaisena ns. Tommolan tie, mikä johtaa Metsäpirtin kirkon-Neuvostovenäjän rajan väliseltä maantieltä Saaroisten kylän kohdalta rakenteilla olevaan Saaroisten merisatamaan Tien pituudeksi tulee 2860 metriä ja on sen kustannusarvio 15600 mk, josta valtio on myöntänyt avustusta 38000 mk.
    • Tähän mennessä on kustannusarvion mukainen summa käytetty, mutta ei tie ole vielä aivan valmis. Arvelun mukaan tulee tie valmistuttuaan maksamaan 170000-175000 mk. Mainittakoon, että valtuustossa lopullisesti päätettiin siitä, ryhtyykö kunta kyseellisten piirustusten mukaan maintun tien rakennuttamaan, oltiin kahden vaiheilla siitä, olisiko valtion myöntämä avustus 38000 mk otettava vastaan, vaiko korjattava tie pelkästään kunnan omilla varoilla. Se, että tie päätetiin rakentaa sillä tavoin, kuin valtion avustuksen saanti edellyttää, osoittautui myöhemmin erehdykseksi, siksi kallishintainen tiestä tuli. Nyttemmin onkin kunnan puolesta päätetty tehdä lisäavustusanomus heti, kun tie saadaan valmiiksi.
    • Ensi vuonna ei ole suuriakaan toiveita saada järjestetyksi tarpeeksi varatöitä. Raajun mäen oikaisu saataneen kylläkin toteutetuksi ja samoin järjestettänee huomattavampi työma Koselan kylään kunnanmaalle, joka luotutetaan ilmaiseksi valtiolle, mutta nämäkään työt eivät kykene poistamaan sitä työttömyyttä, mikä kunnassamme ensi vuonna tulee ilmenemään.
  • Yhteisistä pyrinnöistä Metsäpirtissä.
    • Metsäpirtin luottolaitoksista on kunnan Säästöpankki vanhin, toimien jo 25 vuotta. Kuntalaisten säästöönpanot eivät ole suuria, vieläpä pienempiä kuin pankin alkuaikoina, jolloin Venäjän kanssa käytiin vapaasti kauppaa. tämän ymmärtääkin, kun ...
  • Maataloudellista toimintaa Metsäpirtissä
    • Ennen maailmansotaa ja vielä sen alkuvuosinakin aina siihen saakka kun Venäjän raja tuli suljetuksi, eivät Metsäpirtin maanviljelijät panneet juuri mitään arvoa tilojensa kunnostamiselle ja viljelemiselle. Elimme silloin miljoonakaupungin, Pietarin naapurina ja sieltä sai taloustarpeisiin rahaa muillakin keinoilla, eikä vain maataloustuotteilla. ...
    • Arvi Ukkonen
  • Salmen mylly Metsäpirtissä on perustettu 1884.
    • Vuosien vieriessä on myllyä koetettu kehittää yleisön tyydytykseksi, uusimalla aina koneistoa ajan vaatimusten mukaan.
    • Nykyisin jakaa laitos sähkövirtaa metsäpirttiläisille sekä valona että voimana, sekä suorittaa kotitarvesahaukset. Kun viime kesänä on suurennettu voimalaitosta ja hankittu ajanmukainen vehnän jauhatuskoneisto, saadaan myllyssä mitä parhaimpia vehnäjauhoja. Muukin suoranainen jauhatus voidaan nyt suorittaa nopeasti, ettei myllyreissu nykyisin muodostu aikaa vieväksi hommaksi. Tullit ovat hyvin kohtuulliset kaikista jauhatuksista, joten Salmen mylly paikkakunnan keskeisimpänä ja työkykyisimpänä myllylaitoksena voi tyydyttää paikkakuntalaisten ja vieläpä naapurikuntalaistenkin vaatimukset.