Lotat

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: == Metsäpirtin Suojeluskunta == === Suojeluskunnan taustaa ja perustaminen=== * Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen …)
(→Metsäpirtin Suojeluskunta)
Rivi 1: Rivi 1:
-
== Metsäpirtin Suojeluskunta ==
+
== Metsäpirtin Lotta/Svärd-paikallisyhdistys ==
-
=== Suojeluskunnan taustaa ja perustaminen===
+
=== Taustaa ja perustaminen===
* Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
* Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
* Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän ''maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta'' kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan ''paikallinen järjestys toimikunnan'' nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen '''J Eeva''', '''Jaakko Koskivaara''' (1866-1920), '''A Hatakka''', '''J Ahtiainen''' ja '''Kaarlo Adolf Sihvo''' (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.  
* Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän ''maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta'' kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan ''paikallinen järjestys toimikunnan'' nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen '''J Eeva''', '''Jaakko Koskivaara''' (1866-1920), '''A Hatakka''', '''J Ahtiainen''' ja '''Kaarlo Adolf Sihvo''' (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.  
-
* Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.
+
* Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.
-
* Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti oman kokouksen ja ilmoitti pöäytäkirjaotteella päätöksensä paikalliselle järjestys taimikunnalle  maininnalla ''jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa''. Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhdistyksen puheenjohtaja '''Aatami Orava''' ja kirjuri '''Aug Karppanen'''. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän Työväen yhdistyksen esimies '''Manu Karjalainen''' (1896- ).
+
-
* 20.09.1917 kokoontui järjestystoimikunta kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla ja valitsi päällikökseen opettaja '''Kaarlo Sihvon''' ja varapäälliköksi taloll '''Salomon Suden'''. Lisäksi valittiin kylien päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi. Yövartiointia suoritettiin koko syksyn ajan aina vapaussodan alkamiseen asti. Aseistuksena olivat haulikot, kirveet ja kasakat.
+
-
* 15.11.1917 saapui jääkäri Haikonen Metsäpirttiin ja johti siellä kaksipäiväisiä harjoituksia. Innostus osallistua harjoituksiin oli paikkakunnalla suurta. Noin 200 miestä osallistui ja kaikki sujui hyvin aina ''punaiseen viikkoon'' saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta.
+
-
* 19.11.1917 saapui '''Heikki Kaljusen''' johtama rangaistusretkikunta Pyhäjärvelle. Metsäpirttiläiset koettivat ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja '''Sihvo'''n johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja yhdellä kiväärillä varustettuina. Loput suojeluskuntalaisista jäivät Metsäpirttiin mahdollisten yllätysten varalta. Kun retkikunta ehti Sakkolaan, saivat he tiedon Kaljusen retkikunta jo sivuuttaneen Sakkolan ja siirtyneen Rautuun. Tällöin katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin. Näin ei kuitenkaan käynyt. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäjärven_kahakka Pyhäjärven kahakka]
+
-
* ''Punaisen viikon'' aikana oli Suojeluskunta aina koolla: paikalla vuorotellen 80 miestä toisten ollessa hälytysvalmiina kotonaan. Aseistus oli huonoa, ainoastaan 27 haulikkoa ja 3 kivääriä, ammuksia ei ollut kun muutamia haulikoihin valettuja lyijyluoteja.
+

Versio 19. marraskuuta 2021 kello 18.37

Metsäpirtin Lotta/Svärd-paikallisyhdistys

Taustaa ja perustaminen

  • Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
  • Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan paikallinen järjestys toimikunnan nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen J Eeva, Jaakko Koskivaara (1866-1920), A Hatakka, J Ahtiainen ja Kaarlo Adolf Sihvo (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.
  • Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.
Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Lotat
Henkilökohtaiset työkalut