Metsäpirtin historiaa vuosi vuodelta
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→1800-luku) |
|||
| (Versioiden välissä 13 muuta muokkausta.) | |||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
** löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä | ** löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä | ||
* 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa. | * 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa. | ||
| - | + | ** Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa. | |
* 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina | * 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina | ||
* 1323, Pähkinäsaaren rauha | * 1323, Pähkinäsaaren rauha | ||
* 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen. | * 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen. | ||
* 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha | * 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha | ||
| + | |||
| + | == 1500-luku == | ||
* 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja | * 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja | ||
**Kylänimiä: | **Kylänimiä: | ||
| Rivi 22: | Rivi 24: | ||
***Susi | ***Susi | ||
***Metso | ***Metso | ||
| - | + | ** Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta. | |
| - | + | * 1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota | |
| - | + | * 1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin. | |
| - | + | * 1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket. | |
| - | + | ** Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston. | |
| - | + | * 1577, Herman Flemingin uudet retket | |
| - | + | * 05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin | |
| - | + | * 1595, Täyssinän rauha | |
| - | + | ||
| - | + | == 1600-luku == | |
| - | + | * 1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia | |
| - | + | * 1610, [[Jaakko dela Gardie|Jaakko De la Gardie Saaroisissa]] | |
| - | + | * 1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta | |
| - | + | * 1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen) | |
| - | + | * 1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia. | |
| - | + | ** Koukunniemi | |
| - | + | ** Neusaari | |
| - | + | ** Metsäpirtti | |
| - | + | ** Haapsaari | |
| - | + | ** Lapanainen | |
| - | + | * Edellisten kylien lisäksi asuttu myös | |
| - | + | ** Kosela | |
| - | + | ** Korhola | |
| - | + | * 1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta | |
| - | + | * 1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin) | |
| - | + | * 1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet | |
| - | + | * 1631, laadittu Maakirja | |
| - | + | * 1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan. | |
| - | + | * 1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi | |
| - | + | * 1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi. | |
| - | + | ** Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen. | |
| - | + | * 1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin | |
| - | + | * 1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri. | |
| - | + | * 1666, mainitaan vielä Taipale | |
| - | + | * 1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta | |
| - | + | * 1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin. | |
| - | + | ||
| - | + | == 1700-luku == | |
| - | + | * 1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle. | |
| - | + | * 1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle | |
| - | + | * 1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman) | |
| - | + | * 1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille. | |
| - | + | ** Kesuksena toimi Petäjärven hovi. | |
| - | + | * 1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan) | |
| - | + | * 1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) mainitaan 146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä. | |
| - | + | * 1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä. | |
| - | + | * 1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä | |
| - | + | ** ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä. | |
| - | + | * 1741-1743, Pikkuviha | |
| - | + | * 1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla | |
| - | + | * 1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti) | |
| - | + | * 1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille | |
| - | + | * 1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille | |
| - | + | * 1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko | |
| - | + | * 1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo | |
| - | + | * 17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille | |
| - | + | ||
| - | + | == 1800-luku == | |
| - | + | * 1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen. | |
| - | + | * 1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä | |
| - | + | * 1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata. | |
| - | + | * 1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä | |
| - | + | * 1837, Sakkolan hovi perustettiin | |
| - | + | * 1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko | |
| - | + | * 1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm. | |
| + | * 1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio | ||
| + | * 1864, Anomus Tapparin tullista | ||
| + | * 1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi. | ||
| + | * 1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli. | ||
| + | * 1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi. | ||
| + | * 1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät. | ||
| + | * 1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi. | ||
* 1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911. | * 1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911. | ||
* 1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta. | * 1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta. | ||
| Rivi 93: | Rivi 102: | ||
* 1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto. | * 1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto. | ||
* 1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu. | * 1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu. | ||
| + | * 1899, [[SuuriLahetystö|Suuri lähetystö]] | ||
| + | |||
| + | == 1900-luku == | ||
* 1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa. | * 1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa. | ||
* 1904, Larin Paraske kuoli | * 1904, Larin Paraske kuoli | ||
* 1905, perustettiin säästöpankki. | * 1905, perustettiin säästöpankki. | ||
| - | * Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi. | + | ** Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi. |
* 1907, perustettiin nuorisoseura. | * 1907, perustettiin nuorisoseura. | ||
* 1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa. | * 1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa. | ||
| Rivi 102: | Rivi 114: | ||
* 1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus | * 1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus | ||
* 1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta. | * 1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta. | ||
| - | * Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa. | + | ** Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa. |
* 1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura. | * 1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura. | ||
* 1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto. | * 1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto. | ||
| + | ** [http://www.raja.fi/k-sr/perinteet/kannaksen_ja_salmin_rajavartiosto Kannaksen rajavartiosto perustettiin (1922-1939)] | ||
* 1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura) | * 1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura) | ||
* 1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa. | * 1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa. | ||
* 1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin. | * 1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin. | ||
* 1927, Metsäpirttiin oma apteekki. | * 1927, Metsäpirttiin oma apteekki. | ||
| - | + | ** Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon. | |
* 1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus. | * 1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus. | ||
* 1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen. | * 1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen. | ||
| Rivi 119: | Rivi 132: | ||
* 1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta. | * 1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta. | ||
* 1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa. | * 1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa. | ||
| - | |||
Lähteitä: | Lähteitä: | ||
| - | + | * J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906. | |
| - | + | * Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253 | |
Nykyinen versio 25. helmikuuta 2021 kello 22.40
Sisällysluettelo |
Metsäpirtin historiaa vuosittain
- 2000 ennen ajanlaskua (kivikausi), löydetty ihmisen kasvoja muistuttava meripihkariipus Lääjenmäeltä (Kansallismuseo)
- 0 - 1300 (vanhempi rautakausi), löydetty 3 kpl soikeita tuluskiviä
- löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
- 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.
- Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.
- 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
- 1323, Pähkinäsaaren rauha
- 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
- 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha
1500-luku
- 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
- Kylänimiä:
- Korholanjaama
- Raaju
- Saaroinen (Laatokan saari)
- Suvannon Taipale
- Terenttilä
- Viisjoki
- Metsäpirttiläisiä sukunimiä:
- Susi
- Metso
- Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
- Kylänimiä:
- 1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
- 1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
- 1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
- Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
- 1577, Herman Flemingin uudet retket
- 05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
- 1595, Täyssinän rauha
1600-luku
- 1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
- 1610, Jaakko De la Gardie Saaroisissa
- 1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
- 1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
- 1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
- Koukunniemi
- Neusaari
- Metsäpirtti
- Haapsaari
- Lapanainen
- Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
- Kosela
- Korhola
- 1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
- 1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
- 1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
- 1631, laadittu Maakirja
- 1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
- 1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
- 1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
- Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
- 1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
- 1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
- 1666, mainitaan vielä Taipale
- 1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
- 1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.
1700-luku
- 1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
- 1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
- 1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
- 1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
- Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
- 1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
- 1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) mainitaan 146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
- 1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
- 1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
- ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
- 1741-1743, Pikkuviha
- 1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
- 1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
- 1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
- 1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
- 1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
- 1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
- 17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille
1800-luku
- 1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
- 1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
- 1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
- 1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
- 1837, Sakkolan hovi perustettiin
- 1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
- 1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
- 1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
- 1864, Anomus Tapparin tullista
- 1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
- 1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
- 1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
- 1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
- 1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.
- 1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
- 1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
- 1890, Metsäpirttiin perustettiin kirjasto seurakunnan toimesta.
- 1894, Metsäpirtti itsenäistyi. Erotettiin Sakkolasta omaksi kirkkoherrakunnaksi.
- 1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
- 1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
- 1899, Suuri lähetystö
1900-luku
- 1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
- 1904, Larin Paraske kuoli
- 1905, perustettiin säästöpankki.
- Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
- 1907, perustettiin nuorisoseura.
- 1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
- 1913, nuorisoseura sai oman talon.
- 1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
- 1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
- Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
- 1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
- 1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
- 1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
- 1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
- 1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
- 1927, Metsäpirttiin oma apteekki.
- Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.
- 1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
- 1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
- 1939, Metsäpirtissä 4822 asukasta (luterilaisia).
- 1939, 30.11.1939 alkoi talvisota
- 1940, kunnalliset lautakunnat lopetettiin sisäasiainministeron käskyllä.
- 1941, 06.10.1941 kunnan esikunta ja 80 hengen työryhmä palasivat Metsäpirttiin.
- 1944, 09.06.1944 alkoi metsäpirttiläisten toinen (osalle jo kolmas) evakkomatka.
- 1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
- 1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.
Lähteitä:
- J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
- Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253
