Kivennavan kylät

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→Vuottaa)
 
(Versioiden välissä 42 muuta muokkausta.)
Rivi 1: Rivi 1:
-
  Tämän koostesivun ulkonäkö ja kylien esitystapa on vielä pohdinnassa.
+
-
  Jos haluat kertoa ajatuksiasi, niin tee se tämän sivun keskusteluosiossa,
+
==Kylien jaottelu==
-
  johon pääset vasemmasta ylänurkasta. Sivustoa voit kuitenkin täydentää
+
Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.  
-
  ja tehdä esitystapaankin kokeiluja.
+
-
  Mietitään niitä yhdessä keskustelusivulla, jotta lopputulos olisi
+
-
  mahdollisimman selkeä ja käyttäjäystävällinen.
+
-
Kivennavalla laskettiin olleen 50 – 52 kylää riippuen sitä, mitä taloryhmiä nimitettiin omiksi kylikseen. Tästä jaottelusta puuttuu nyt yksi tai pari. Ne voi lisätä tai käynnistää keskustelu asiasta tai yleensä kylärajoista tämän sivun keskustelusivulla. Tämä sivu on koostettu ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjan pohjalta. Lisäksi mukaan on otettu [[Haapala]], [[Kuokkala]] ja [[Terijoki]], vaikka ne eivät enää kuuluneetkaan Kivennapaan vuonna 1939. Aiempi historiallinen yhteys kuitenkin on.
+
Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa.  
-
===[[Ahjärvi]]===
+
Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui. 
 +
1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut [[Terijoki]] ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. [[Rätysaari]] eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.
-
'''Ahjärvi''' oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat
+
Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: '''[[Kivennavan kylät eri lähteissä]]'''
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Ahjärvi|Ahjärvi pääsivu]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ahjärven suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ahjärven talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ahjärven historiaa]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Haapala]]===
 
-
'''Haapala''' liitettiin Terijoen kuntaa 1920-luvulla. Kylä sijaitsi [[Joutselkä|Joutselän]] eteläpuolella lähellä [[Kellomäki|Kellomäkeä]] ja [[Kuokkala|Kuokkalaa]].
 
-
{| width=100% border="1"
 
-
|-
 
-
|width:33%  align=center|[[Haapala|Haapala pääsivu]]
 
-
|width:33%  align=center|[[Haapalan suvut]]
 
-
|width:33%  align=center|[[Haapalan historiaa]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Hartonen]]===
+
== Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät ==
-
Idässä '''Hartonen''' rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Hartonen|''>Tiedot Hartosesta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Hartosen suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Hartosen talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Hartosen historiaa]]
+
-
|}
+
-
----
+
-
===[[Hiirelä]]===
+
{| style="width:100%" border="0"
-
'''Hiirelä''' oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.
+
|-  
-
{| width=100% border="1"
+
| style="width:50%" valign=top|
-
|-
+
'''<big>[[Ahjärvi]]</big>'''
-
|width:25% align=center|[[Hiirelä|''>Tiedot Hiirelästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Hiirelän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Hiirelän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Hiirelän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Alakylä]]</big>'''<small> oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.</small>
-
===[[Holttila]]===
+
-
'''Holttila''' oli pieni kylä  lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Holttila|''>Tiedot Holttilasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Holttilan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Holttilan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Holttilan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Haapala]]</big>'''<small> Haapalaan kuuluneille '''[[Luutahäntä|Luutahännälle]]''' ja '''[[Tulokas|Tulokkaalle]]''' on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. '''[[Tulokas]]''' on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754 henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut '''[[Alakylä]]''' oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle. </small>
-
===[[Ikola]]===
+
-
'''Ikola''' sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä [[Raivola|Raivolan]] asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Ikola|''>Tiedot Ikolasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ikolan suvut]]
+
-
|width:25% align=center|[[Ikolan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ikolan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Hiirelä]]</big>'''<small> Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu '''[[Kurkela|Kurkelaan]]'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa Kurkela on '''[[Tonteri]]''', '''[[Vanhakylä]]''', ja '''[[Hiirelä]]'''.</small>
-
===[[Jalkala]]===
+
-
'''Jalkalan''' kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Jalkala|''>Tiedot Jalkalasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Jalkalan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Jalkalan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Jalkalan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Hartonen]]</big>'''<small> Hartonen liitettiin 1920-luvulla '''[[Terijoki|Terijokeen]]''', joten ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa sitä ei ole.</small>
-
===[[Joutselkä]]===
+
-
'''Joutselkä''' oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt [[Viipuri|Viipurista]] [[Pietari|Pietariin]] johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin [[Terijoki|Terijoelle]] ja [[Kuokkala|Kuokkalaan]].
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Joutselkä|''>Tiedot Joutselästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Joutselän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Joutselän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Joutselän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
 +
'''<big>[[Holttila]]</big>'''
----
----
-
 
+
'''<big>[[Ikola]]</big>'''<small> Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa '''[[Järvelä]]''' nimisenä 1780-luvulle. '''[[Patrik]]''' kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. '''[[Paksujalkala]]''' kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.</small>
-
===[[Kanala]]===
+
-
'''Kanala''' oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi [[Siiranmäki|Siiranmäeltä]] ja [[Suurselkä|Suurselkälästä]] etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Kanala|''>Tiedot Kanalasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kanalan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kanalan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kanalan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Jalkala]]</big>'''<small> oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. ''Kylästä kylään'' kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.</small>
-
===[[Karvala]]===
+
-
'''Karvalasta''' kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. [[Lintula|Lintulan]] luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Karvala|''>Tiedot Karvalasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Karvalan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Karvalan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Karvalan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Joutselkä|Joutselän]]</big>'''<small> osat '''[[Jalkala]]''', '''[[Rasala]]''' ja '''[[Mustapohja]]''' esitellään ''Kylästä kylään'' kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.</small>
-
===[[Kaukolempiälä]]===
+
---- 
-
'''Kaukolempiälää''' kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.
+
'''<big>[[Jäppinen]]</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa.</small>
-
{| width=100% border="1"
+
----
-
|-
+
'''<big>[[Järvelä]]</big>'''<small> Osa '''[[Ikola]]n''' taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.</small>
-
|width:25% align=center|[[Kaukolempiälä|''>Tiedot Kaukolempiälästä vielä puuttuvat<'']]
+
----
-
|width:25% align=center|[[Kaukolempiälän suvut]]
+
'''<big>[[Kanala]]</big>'''
-
|width:25% align=center|[[Kaukolempiälän talot 1939]]
+
---- 
-
|width:25% align=center|[[Kaukolempiälän historiaa]]
+
'''<big>[[Karvala]]</big>'''
-
|}
+
----  
 +
'''<big>[[Kaukolempiälä]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kauksamo]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kekrola]]</big>'''
 +
----  
 +
'''<big>[[Kivennavan Kirkonkylä]]</big>'''<small> ''Kivennapa kylästä kylään'' sijoittaa '''[[Tiilinmaa]]n''' osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään. </small>
 +
----  
 +
'''<big>[[Kontu]]</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.</small>
 +
----  
 +
'''<big>[[Korpikylä]]</big>'''
 +
---- 
 +
'''<big>[[Kotselkä]]</big>'''
----
----
-
 
+
'''<big>[[Koukkula]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa '''[[Koukkula|Koukkulan]]''' kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.</small>
-
===[[Kauksamo]]===
+
----  
-
'''Kauksamo''' oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.
+
'''<big>[[Kukonmäki]]</big>''' <small>1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.</small>
-
{| width=100% border="1"
+
----
-
|-
+
'''<big>[[Kuokkala]]</big>'''
-
|width:25%  align=center|[[Kauksamo|''>Tiedot Kauksamosta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25% align=center|[[Kauksamon suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kauksamon talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kauksamon historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Kurkela]]</big>'''  
-
===[[Kekrola]]===
+
---- 
-
'''Kekrolasta''' oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään [[Seppälä|Seppälän]] kylän ja [[Rontu|Ronnunkylän]] kautta 12 kilometriä.
+
'''<big>[[Lavola]]a</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. ''Kivennapa kylästä kylään'' esittelee sen omana kylänään.</small>
-
{| width=100% border="1"
+
----  
-
|-
+
'''<big>[[Liikola]]</big>'''
-
|width:25%  align=center|[[Kekrola|''>Tiedot Kekrolasta vielä puuttuvat<'']]
+
----  
-
|width:25% align=center|[[Kekrolan suvut]]
+
'''<big>[[Linnanmäki]]</big>'''<small> Linnanmäki oli osa '''[[Kirkonkylä]]ä''', mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.</small>
-
|width:25% align=center|[[Kekrolan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kekrolan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Lintula]]</big>'''
-
===[[Kirkonkylä]]===
+
----  
-
'''Kirkonkylä''' koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä.  Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.
+
'''<big>[[Lipola]]</big>'''
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Kirkonkylä|''>Tiedot Kirkonkylästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kirkonkylän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kirkonkylän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kirkonkylän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
 +
'''<big>[[Luutahäntä]]</big>'''<small> Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.</small>
 +
----   
 +
'''<big>[[Metsälä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' Metsälän '''[[Miettilä]]'''-kylän yhteydessä.</small>
 +
---- 
 +
'''<big>[[Miettilä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' '''[[Metsälä|Metsälän]]''' Miettilä-kylän yhteydessä.</small>
 +
----
 +
'''<big>[[Multala]]n</big>'''<small> vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.</small>
 +
----
-
===[[Kontu]]===
 
-
'''Kontu''' tai '''Konnunkylä''' oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.
 
-
{| width=100% border="1"
 
-
|-
 
-
|width:25%  align=center|[[Kontu|''>Tiedot Konnunkylästä vielä puuttuvat<'']]
 
-
|width:25%  align=center|[[Konnun suvut]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Konnun talot 1939]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Konnun historiaa]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
===[[Korpikylä]]===
+
| 
-
'''Korpikylä''' sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä [[Vehmainen]], lännessä [[Vuottaa]], luoteessa [[Kauksamo]] ja [[Miettilä]] sekä pohjoisessa [[Lipola]]. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.
+
| style="width:50%" valign=top|  
-
{| width=100% border="1"
+
'''<big>[[Mustapohja]]</big>'''<small>  oli henkikirjoissa osa '''[[Joutselkä]]ä'''</small>
-
|-
+
----  
-
|width:25% align=center|[[Korpikylä|''>Tiedot Korpikylästä vielä puuttuvat<'']]
+
'''<big>[[Pamppala]]</big>'''
-
|width:25%  align=center|[[Korpikylän suvut]]
+
-
|width:25% align=center|[[Korpikylän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Korpikylän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Paksujalkala]]</big>'''<small> kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi '''[[Ikola]]a'''.</small>
-
===[[Kotselkä]]===
+
---- 
-
'''Kotselän''' kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä [[Viipuri|Viipurin]] suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.
+
'''<big>[[Patrik]]ki</big>'''<small> kuului '''[[Ikola]]an''', vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään. </small>
-
{| width=100% border="1"
+
----  
-
|-
+
'''<big>[[Pihlainen]]</big>'''
-
|width:25%  align=center|[[Kotselkä|''>Tiedot Kotselästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kotselän suvut]]
+
-
|width:25% align=center|[[Kotselän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kotselän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Polviselkä]]</big>'''
-
===[[Kuokkala]]===
+
-
Kuokkala liitettiin [[Terijoki|Terijokeen]] 1928.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:33%  align=center|[[Kuokkala|''>Tiedot Kuokkalasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:33%  align=center|[[Kuokkalan suvut]]
+
-
|width:33%  align=center|[[Kuokkalan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Puhtula]]</big>'''
-
===[[Kurkela]]===
+
-
'''Kurkela''' sijaitsi aivan rajan pinnassa
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Kurkela|''>Tiedot Kurkelasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kurkelan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kurkelan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Kurkelan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Pylkkölä]]</big>''' <small>Osa '''[[Vuottaa]]n''' taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
-
===[[Lavola]]===
+
-
'''Lavola''' oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. [[Terijoki|Terijoen]] asemalle oli matkaa 12 kilometriä, [[Kirkonkylä|Kivennavan kirkolle]] saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Lavola|''>Tiedot Lavolasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lavolan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lavolan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lavolan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Raivola]]</big>'''
-
===[[Liikola]]===
+
-
'''Liikola''' sijaitsi Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan. 
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Liikola|''>Tiedot Liikolasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Liikolan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Liikolan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Liikolan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Rantakylä]]</big>'''
-
===[[Lintula]]===
+
-
'''Lintulassa''' toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaiskatolinen naisluostari.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Lintula|''>Tiedot Lintulasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lintulan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lintulan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lintulan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Rasala]]a</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
===[[Lipola]]===
+
-
'''Lipola''' oli isohko kylä ennen talvisodan syttymistä, taloja 77. Lipola sijaitsi aivan rajan tuntumassa pitäjän koilliskulmalla.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Lipola|''>Tiedot Lipolasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lipolan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lipolan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Lipolan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Riihisyrjä]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Miettilä]]===
+
-
'''Miettilä''' sijaitsi [[Rautu|Rautuun]] johtavan tien varressa, puolimatkassa [[Kirkonkylä|Kivennavan kirkonkylästä]] Raudun kirkonkylään, [[Kauksamo|Kauksamon]] ja [[Lipola|Lipolan]] välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Miettilä|''>Tiedot Miettilästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Miettilän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Miettilän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Miettilän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Riihiö]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
===[[Multala]] (Sikiälä)===
+
-
'''Multala''' oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. [[Karvala]] ja [[Hartonen]] olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Multala|''>Tiedot Multalasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Multalan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Multalan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Multalan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Ronnukylä]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
-
===[[Mustapohja]]===
+
-
Mustapohja oli pienehkö kylä aivan rajan pinnassa pitäjän kaakkoiskulmalla. Taloja vuonna 1939 oli 24.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Mustapohja|''>Tiedot Mustapohjasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Mustapohjan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Mustapohjan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Mustapohjan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Räikylä]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Pamppala]]===
+
-
'''Pamppala''' sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa [[Muolaa|Muolaan]] rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Pamppala|''>Tiedot Pamppalasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Pamppalan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Pamppalan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Pamppalan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Saarenmaa]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Patrikki]]===
+
-
'''Patrikki''' sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan [[Ikola|Ikolan]] kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen.  Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Patrikki|''>Tiedot Patrikista vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Patrikin suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Patrikin talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Patrikin historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Seppälä]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa '''[[Koukkula|Koukkulan]]''' kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.  
-
===[[Pihlainen]]===
+
'''[[Termola]]''' kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.</small>
-
'''Pihlainen''' sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, [[Muolaa|Muolaan]] ja [[Valkjärvi|Valkjärven]] pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin [[Rantakylä|Rantakylään]] ja [[Ahjärvi|Ahjärvelle]] oli matkaa, [[Ahjärvi]] oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa.  
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Pihlainen|Pihlaisten pääsivu]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Pihlaisten suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Pihlaisten talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Pihlaisten historiaa]]
+
-
 
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Multala|Sikiälä]]</big>'''<small> oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.</small>
-
===[[Polviselkä]]===
+
-
'''Polviselkä''' oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Polviselkä|''>Tiedot Polviselästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Polviselän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Polviselän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Polviselän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Siiranmäki]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Puhtula]]===
+
-
'''Puhtula''' liitettiin vuoden 1920 alusta [[Terijoki|Terijokeen]]. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:33%  align=center|[[Puhtula|''>Tiedot Puhtulasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:33%  align=center|[[Puhtulan suvut]]
+
-
|width:33%  align=center|[[Puhtulan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Soppikylä]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Raivola]]===
+
-
'''Raivola''' koostui kolmesta osasta. Puhuttiin Alaraivolasta ja Yläraivolasta sekä Raivolan asemasta. Taloja Raivolassa oli ennen talvisotaa yli neljäsataa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Raivola|''>Tiedot Raivolasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Raivolan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Raivolan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Raivolan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Suurselkä]]lä</big>'''<small> </small>
-
===[[Rantakylä]]===
+
-
Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km [[Viipuri|Viipuriin]] vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Rantakylä|''>Tiedot Kurkelasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Rantakylän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Rantakylän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Rantakylän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Tammiselkä]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Riihisyrjä]]===
+
-
Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä [[Rautu|Rautuun]] johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihisyrjä|''>Tiedot Riihisyrjästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihisyrjän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihisyrjän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihisyrjän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Terijoki]]</big>'''<small> Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.</small>
-
===[[Riihiö]]===
+
-
'''Riihiö''' oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja [[Lempaala]]. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihiö|''>Tiedot Riihiöstä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihiön suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihiön talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Riihiön historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Tiilinmaa]]</big>'''<small> Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.</small>
-
===[[Ronnunkylä]]===
+
-
'''Ronnunkylä''' kuului kirkonkirjoissa Ahjärvelle, vaikka se maantieteellisesti siitä oli selvästi erillään.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Ronnunkylä|''>Tiedot Ronnunkylästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ronnunkylän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ronnunkylän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Ronnunkylän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Tirttula]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Räikylä]]===
+
-
'''Räikylä''' tai '''Räikkylä''' oli pieni kylä [[Siiranmäki|Siiranmäen]], [[Soppikylä|Soppikylän]] ja [[Kekrola|Kekrolan]] välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Räikylä|''>Tiedot Räikylästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Räikylän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Räikylän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Räikylän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Tonteri]]a</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa on '''Tonteri''' 50 taloa, '''[[Vanhakylä]]''' 11 taloa, '''[[Hiirelä]]''' 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat '''[[Kurkela]]an'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.</small>
-
===[[Saarenmaa]]===
+
-
'''Saarenmaa''' oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli [[Kuortti]]. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Saarenmaa|''>Tiedot Saarenmaasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Saarenmaan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Saarenmaan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Saarenmaan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Tulokas]]</big>''' <small>on osa '''[[Haapala]]a'''. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.</small>
-
===[[Seppälä]]===
+
-
'''Seppälä''' sijaitsi [[Ronnunkylä|Ronnunkylän]] ja [[Kekrola|Kekrolan]] välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Seppälä|''>Tiedot Seppälästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Seppälän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Seppälän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Seppälän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Uupunut]]</big>'''<small> Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.</small>
-
===[[Siiranmäki]]===
+
-
Siiranmäki sijaitsi kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Siiranmäki|''>Tiedot Siiranmäestä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Siiranmäen suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Siiranmäen talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Siiranmäen historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Vaittila]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Soppikylä]]===
+
-
'''Soppikylä''' oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa [[Vehmainen|Vehmaisten]] ja [[Räikylä|Räikkylän]] välissä hieman syrjässä maantiestä.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Soppikylä|''>Tiedot Soppikylästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Soppikylän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Soppikylän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Soppikylän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Vanhakylä]]</big>'''<small> ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa '''[[Kurkela]]a'''. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa. Kurkelan sijasta on '''[[Tonteri]]''' 50 taloa, '''[[Vanhakylä]]''' 11 taloa, '''[[Hiirelä]]''' 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.</small>
-
===[[Suurselkä]]===
+
-
'''Suurselkälä''' sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen [[Siiranmäki|Siiranmäen]] ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Suurselkä|''>Tiedot Suurselästä vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Suurselän suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Suurselän talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Suurselän historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Vehmainen]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Terijoki]]===
+
-
'''Terijoen''' ensimmäinen kuntakokous pidettiin Keskikylän kansakoulussa 1910. Terijoen seurakunta oli päässyt itsenäiseksi jo aiemmin ja tämä mahdollisti Kivennavan eteläosien kylien irtautumisen entisestä pitäjästään.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:33%  align=center|[[Terijoki|''>Tiedot Terijoesta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:33%  align=center|[[Terijoen suvut]]
+
-
|width:33%  align=center|[[Terijoen historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Voipiala]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Tiilinmaa]]===
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Tiilinmaa|''>Tiedot Tiilinmaasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Tiilinmaan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Tiilinmaan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Tiilinmaan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Vuottaa]]</big>'''<small> Osa Vuottaan taloista oli '''[[Pylkkölä]]''' nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
-
===[[Tirttula]]===
+
-
'''Tirttula''' Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja [[Polviselkä|Polviselän]] harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Tirttula|''>Tiedot Tirttulasta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Tirttulan suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Tirttulan talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Tirttulan historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
 
+
'''<big>[[Ylentölä]]</big>'''<small> </small>
-
===[[Uupune]]===
+
-
'''Uupune''' sijaitsi viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa.
+
-
{| width=100% border="1"
+
-
|-
+
-
|width:25%  align=center|[[Uupune|''>Tiedot Uupuneesta vielä puuttuvat<'']]
+
-
|width:25%  align=center|[[Uupuneen suvut]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Uupuneen talot 1939]]
+
-
|width:25%  align=center|[[Uupuneen historiaa]]
+
-
|}
+
----
----
-
===[[Vaittila]]===
 
-
'''Vaittila''' oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa [[Valkjärvi|Valkjärvelle]] ja [[Rautu|Rautuun]] johtavien teiden risteyksessä. [[Lipola]] oli Vaittilan naapurikylä.
 
-
{| width=100% border="1"
 
-
|-
 
-
|width:25%  align=center|[[Vaittila|''>Tiedot Vaittilasta vielä puuttuvat<'']]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vaittilan suvut]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vaittilan talot 1939]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vaittilan historiaa]]
 
|}
|}
-
----
 
-
 
-
===[[Vehmainen]]===
 
-
'''Vehmainen''' sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, [[Siiranmäki|Siiranmäestä]] pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56.
 
-
{| width=100% border="1"
 
-
|-
 
-
|width:25%  align=center|[[Vehmainen|''>Tiedot Vehmaisista vielä puuttuvat<'']]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vehmaisen suvut]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vehmaisen talot 1939]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vehmaisen historiaa]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
 
-
===[[Voipiala]]===
 
-
'''Voipiala''' oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939.
 
-
{| width=100% border="1"
 
-
|-
 
-
|width:25%  align=center|[[Voipiala|''>Tiedot Voipialasta vielä puuttuvat<'']]
 
-
|width:25%  align=center|[[Voipialan suvut]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Voipialan talot 1939]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Voipialan historiaa]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
 
-
===[[Vuottaa]]===
 
-
'''Vuottaa''' sijaitsi Kirkonkylästä [[Rautu|Rautuun]] johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja [[Valjärvi|Valkjärven]] tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939.
 
-
{| width=100% border="1"
 
-
|-
 
-
|width:25%  align=center|[[Vuottaa|''>Tiedot Vuottaasta vielä puuttuvat<'']]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vuottaan suvut]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vuottaan talot 1939]]
 
-
|width:25%  align=center|[[Vuottaan historiaa]]
 
-
|}
 
-
----
 
-
 
-
===[[Ylentölä]]===
 
-
'''Ylentelä''' oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä [[Valkjärvi|Valkjärven]] rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa.
 
-
{| width=100%
 
-
|-
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän historiaa|Historiaa]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän talot 1939|Talot 1939]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölän suvut]]
 
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Ylentölä nyt]]
 
-
|}
 
-
----
 

Nykyinen versio 22. tammikuuta 2016 kello 15.38

Kylien jaottelu

Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut.

Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä Kivennapa kylästä kylään kirjassa.

Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.

1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut Terijoki ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. Rätysaari eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.

Kyläjaotteluista eri aikoina ja eri lähteissä on listat toisella koostesivulla: Kivennavan kylät eri lähteissä


Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät

Ahjärvi

Alakylä oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.

Haapala Haapalaan kuuluneille Luutahännälle ja Tulokkaalle on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. Tulokas on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754 henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut Alakylä oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle.

Hiirelä Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kivennapa kylästä kylään kirjassa Kurkela on Tonteri, Vanhakylä, ja Hiirelä.

Hartonen Hartonen liitettiin 1920-luvulla Terijokeen, joten Kivennapa kylästä kylään kirjassa sitä ei ole.

Holttila

Ikola Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle. Patrik kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.

Jalkala oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. Kylästä kylään kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.

Joutselän osat Jalkala, Rasala ja Mustapohja esitellään Kylästä kylään kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.

Jäppinen ei ole omana kylänään henkikirjoissa.

Järvelä Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.

Kanala

Karvala

Kaukolempiälä

Kauksamo

Kekrola

Kivennavan Kirkonkylä Kivennapa kylästä kylään sijoittaa Tiilinmaan osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään.

Kontu ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.

Korpikylä

Kotselkä

Koukkula Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.

Kukonmäki 1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.

Kuokkala

Kurkela

Lavolaa ei esiinny missään henkikirjassa. Kivennapa kylästä kylään esittelee sen omana kylänään.

Liikola

Linnanmäki Linnanmäki oli osa Kirkonkylää, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.

Lintula

Lipola

Luutahäntä Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.

Metsälä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.

Miettilä Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen Metsälän Miettilä-kylän yhteydessä.

Multalan vanha kylänimi oli Sikiälä tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.


Mustapohja oli henkikirjoissa osa Joutselkää

Pamppala

Paksujalkala kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.

Patrikki kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään.

Pihlainen

Polviselkä

Puhtula

Pylkkölä Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.

Raivola

Rantakylä

Rasalaa ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Riihisyrjä

Riihiö ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Ronnukylä ei ole henkikirjoissa omana kylänään.

Räikylä

Saarenmaa

Seppälä Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa Koukkulan kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. Termola kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.

Sikiälä oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin Multalaksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.

Siiranmäki

Soppikylä

Suurselkälä

Tammiselkä

Terijoki Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.

Tiilinmaa Henkikirjoissa Tiilinmaa on oma kylänsä.

Tirttula

Tonteria ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. Kivennapa kylästä kylään kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.

Tulokas on osa Haapalaa. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.

Uupunut Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.

Vaittila

Vanhakylä ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa Kurkelaa. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole Kivennapa kylästä kylään kirjassa. Kurkelan sijasta on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.

Vehmainen

Voipiala

Vuottaa Osa Vuottaan taloista oli Pylkkölä nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.

Ylentölä

Haettu osoitteesta http://metsapirtti.net/wiki/index.php/Kivennavan_kyl%C3%A4t
Henkilökohtaiset työkalut