Myllärit
Metsapirtti
Versioiden väliset erot
(→Metsäpirtin myllärit) |
(→Metsäpirtin myllärit) |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
** Kuka tietää? | ** Kuka tietää? | ||
| + | * (Aila Martelius 13.04.2018) | ||
| + | ** Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja leinee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä. Myllyn synnystä minulla ei ole tietoa. Olisiko Pentti Myöhäsellä jotain sukunsa tietoja asiasta. | ||
{| width=100% | {| width=100% | ||
Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 08.25
Historiaa
Metsäpirtin myllärit
- Metsäpirtin Koselassa, Viisjoessa, on ollut mylly. Milloin mylly on perustettu? Ketkä ovat olleet mylläreinä tai myllyssä töissä? Löysin tietokannastani seuraavaa tietoa:
- Juho Tuohioja (1866-1926)
- myllärinä 1893-1899
- Matti Matinpk Timperi (1857- )
- myllärinä 1899-1905
- Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)
- myllärinä 1907-1908
- Mauno Martelius (1910- )
- myllärinä vuosina ??
- Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )
- Koselaan 1915. Toimiko myllärinä?
- En tarkistanut varhaisempia aikoja, mutta arvatenkin tuolla paikalla on saattanut olla mylly jo aikaisemminkin, ei kuitenkaan ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.
- Kuka tietää?
- Juho Tuohioja (1866-1926)
- (Aila Martelius 13.04.2018)
- Toivo Martelius muutti perheineen Koselaan 2.5.1915 toimi myllärinä vuoteen 1924. Palasi takaisin v. 1927, kun mylläri Aleksander Tuokko yllättäen kuoli. Tuokko toimi nuo välivuodet myllärin tehtävissä. Mauno oli Toivon poika, joka oppi myllärin tehtävät isältään. En osaa sanoa mikä heidän työnjakonsa myllyssä oli, mutta Mauno toimi myllärin tehtävissä sodan jälkeenkin ja niistä tehtävistä eläkkeelle. Sukumme tarinoissa kerrotaan, että Toivo-isä opetti pojilleen myllärin tehtävät. Toivo Marteliuksen isä ja isoisä olivat aikanaan myös mylläreitä ja toimivat Nastolassa Immilässä ja todennäköisesti myös Arrajoella. Mikäli olen oikein ymmäränyt niin Kannaksella alkoi vehnämyllytoiminta ja se kiinnosti Toivoa ja leinee ollut yksi selitys sille miksi hän lähti Hämeestä Karjalaan. Tuolloinhan oli rajat auki ja ainakin Lempaalasta ja ehkä muualtakin kävi asiakkaita myllyssä. Myllyn synnystä minulla ei ole tietoa. Olisiko Pentti Myöhäsellä jotain sukunsa tietoja asiasta.
| Etusivu | Elinkeinot | Talot | Väestö | Zaporozhskoje |
