Lehdet1937

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Maaliskuu 1937)
(Huhtikuu 1937)
Rivi 19: Rivi 19:
=== Huhtikuu 1937 ===
=== Huhtikuu 1937 ===
* 10.04.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738030?&page=3 Metsäpirtissä toimitetaan kansakoulupiirijaon täydellinen tarkistus] Käkisalmen Sanomat
* 10.04.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738030?&page=3 Metsäpirtissä toimitetaan kansakoulupiirijaon täydellinen tarkistus] Käkisalmen Sanomat
 +
**
 +
* 10.04.1937 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738030?&page=3 Metsäpirtin kalastajat toivovat venesillan ja loiston rakentamista Saaroisten satamaan] Käkisalmen Sanomat
**
**

Versio 28. huhtikuuta 2024 kello 07.35

Sisällysluettelo

Lehdet 1937

Tammikuu 1937

Helmikuu 1937

  • 01.02.1937 Marttaliitto Emäntälehti
    • Uusi yhdistyksiä: Karjalan pl:n alueella Metsäpirtin Terenttilän my.
  • 16.02.1937 Kalastaja Simo Peltosen etsiskelyt turhia Käkisalmen Sanomat
    • Toiveita hänen petastumisestaan ei ole
      • Viimo viikolla Laatokalle kadonneen metsäpirttiläisen kalastajan Simo Simonpk Peltosen (talo 3417) etsiskelyt eivät ole johtaneet tulokseen. Etsiskelyistä onkin luovuttu, sillä pidetään varmana, että myrskyn rikkomien jäiden sekaan joutuneena hänen on ollut mahdoton pelastua.

Maaliskuu 1937

Huhtikuu 1937

Toukokuu 1937

Kesäkuu 1937

Elokuu 1937

  • 17.08.1937 Mitä heimoa on Itäisen Kannaksen väestö? Käkisalmen Sanomat
    • Olemmekohan me karjalaisia?
    • Kun historia vastaa kysymykseen, ei karjalaisuutemme ole niinkään varmaa
    • Maisteri A. Komonen Käkisalmen Sanomille
      • Tuntuu vähintään omituiselta, jos ei suorastaan aiheettomalta, kysymys, mitä heimoa ovat Käkisalmen linnan vaikutuspiirissä s.o. itäisellä Kannaksella olevat asukkaat. Onhan Käkisalmen linnaa jo historiamme hämäryydessä nimitetty Karjalaksi tahi karjalaisten linnaksi. Karjalaisiahan me kaikki olemme, ja ketkäpä sitten sitä olisivat, jos emme me?
      • Näin varmasti ajattelee moni, jos kysytään, mitä heimoa ovat itäisen Kannaksen asukkaat?
      • Mutta silmäillessämme Karjalan sotien ja hävitysten täyteisiä vuosisatoja, me lienemme kuitenkin yksimielisiä myöntämään, että itäisen Kannaksen asukkaiden karjalaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi ja että sitä ainakin on syytä meidän itsemmekin tarkistaa.
        • tämä laaja artikkeli kertoo melko tarkoin nuo alueen väestömuutokset. Kannattaa lukea koko artikkeli!
    • tässä otteita artikkelista
    • Kannaksen asukkaat ovat aina viime sataluvun puolivälin asti jakautuneet kahteen heimoryhmään: äkrämöisiin eli äyrämöisiin ja sakkoihin.
      • Nämä ovat pukujensa, etenkin naispukujensa, tapojensa ja pitämyksiensä perustalla olleet niin toisistaan eroavia, etteivät ole edes naapureina tahtoneet olla paljon minkäänlaisissa kosketuksissa toistensa kera. Äyrämöiset eivät ole voineet olla muuta kuin vanhoja Äyräpään kihlakunnan asukkaita, vaikkap heitä vuosisatojen kuluessa sitten lienee levinnyt vanhan kihlakunnan ulkopuolellekin ruotsinpuoleisessa Karjalassa. Mutta merkille pantava seikka on, että he vanhoilla asuinpaikoillaan Valkjärven, Kivennavan ja Muolaan pitäjissä eivät olleetkaan myöhempinä aikoina yksinomaisina isäntinä, vaan heidän joukkoonsa oli tullut runsas määrä 'savakoita', Valkjärvelle tosin vain yhteen ainoaan, Kosteelan, kylään. Sen sijaan ovat Pyhäjärven, Sakkulan, Metsäpirtin ja Raudun asukkaat niin pelkkiä äyrämöisiä, ettei siellä kuullut edes näitä ryhmien nimityksiäkään muuta kuin milloin tahdottiin jostain naisesta sanoa mahdollisimman pahaa, jolloin häntä sanottiin 'savakoksi'.
      • Näin toteaa m.m. tunnettu kielemme tutkija professori August Engelbrekt Ahlqvist kierreltyään v. 1854 kansanrunoutta keräämässä Etelä-Karjalassa.
      • Ahlqvist ei ole mikään äyrämöisyyden ihailija. Hän moitiskelee heidän vanhoillisuuttaan, heidän naistensa rumia pukuja, lyhyitä ja leveitä yksivärisiä hameita, joissa on monta vikaa ja enimmiten se, että se rumentaa naiset. Tytön hoikkuus, jota muualla niin suuressa arvossa pidetään, sen kautta peräti katoaa. Eikä taitaisi ketään surettaa, jos äyrämöisyys loppuisi kokonaan, hän sanoo. Savakot olivat myös tähän äyrämöisten naispukuun suuttuneet. Kun Ahlqvist kysyi Kivennavan savakkomieheltä. Mikä siihen on syynä, että heillä niin harvoin naitiin Raudulta, vastasi tämä: Se, kun on heillä äyrämöisillä niin hirveä vaatteen manieri, niin siihen eivät meidän pojat uskalla puuttua. Ja jos kuka uskalsi, niin vaati, että morsiamen oli luovuttava äyrämöispuvustaan.
      • ...

Syyskuu 1937

Lokakuu 1937

Marraskuu 1937

  • 04.11.1937 Venäläiset luovuttivat metsäpirttiläiset kalastajat eilen Käkisalmen Sanomat
    • Tiistaina olivat he pidättäneet 3 kalastajaa maanantaina pidätettyjen 10:n lisäksi
      • Kuten jo tiistaina kerroimme, pidättivät venäläiset maanantaina iltapäivällä Laatokalla Venäjän puolella asianmukaisilla lupatodistuksilla varustettuna olleet kymmenen metsäpirttiläistä kalastajaa. Tiistaina aamupäivällä pidätti venäläinen vartioalus jälleen yhden soutuvenekunnan, jossa olivat metsäpirttiläiset kalastajat Pekka Leppänen (talo 3231) ja tämän poika Manu Leppänen (talo 3291, Manu ei ole Pekan poika vaan Pekan setä) sekä Väinö Hämäläinen. Pidätyksen näkivät suomalaiset rajavartijat ja tapahtui pidätys Venäjän puolella n 2,5 km rannasta. Pekka Leppänen ja Väinö Hämäläinen olivat Vanhastajaamasta, kuten kaikki maanantainakin pidätetyt. Manu Leppänen oli Haapsaaresta.
      • Pidätyksistä tehtiin asianmukainen ilmoitus rajavartijaviranomaisille ja nimismiehelle. Rajavartijaviranomaiset ilmoittivat siitä raja-asiamiehelle ja nimismies lääniin maaherralle. Pidätysten johdosta ryhdyttiin asianmukaisiin tiedusteluihin.
      • Eilen ilmoittivat venäläiset luovuttavansa pidättämänsä kalastajat takaisin Suomen puolelle. Luovutus tapahtuikin sitten klo 15 aikaan Tapparissa Suomen ja Venäjän rajalla. Kaikki 13 kalastajaa ja heidän veneensä y.m. omaisuutensa luovutettiin tällöin. Luovutustilaisuudessa olivat saapuvilla Kannaksen raja-asiamies ja Metsäpirtin nimismies.
      • Pidätetyt oli viety pidätyksen jälkeen Miikkulaisiin, jossa maanantaina pidätetyt viettivät kaksi ja tiistaina pidätetyt yhden yön. Pidätetyt ovat kertoneet, että heidän kohtelunsa rajan takana oli moitteetonta. Neuvostoviranomaiset olivat kuulustelleet heitä Miikkulaisissa.
      • Venäjän pidättämiä ja eilen luovutettuja kalastajia kuulusteltiin luovutuksen jälkeen ja laskettiin heidät koteihinsa eilen illalla. Raja-asiamies tulee lähipäivinä määrittelemään kuulustelujen tuloksen mukaan paikan, jossa pidätys tapahtui. Venäläisten ilmoituksen mukaan olivat pidätetuksi joutuneet kalastajat tulleet Venäjän puolella kalastaessaan liian lähelle Venäjän rannikkoa. Kalastussopimuksen mukaan on raja, jota lähemmäksi rannikkoa kalastajat eivät saa tulla, 1 km.
      • Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan näyttääkin siltä, että kalastajat todellakin ovat menneet liian lähelle Neuvostoliiton rantaa.
  • 04.11.1937 13 kalastajaa pidätettiin Laatokalla ja vietiin Venäjälle, mutta palautettiin eilen Metsäpirtissä Karjalan Ääni
    • Maanantaina ja tiistaina ovat neuvostovenäläiset vartioalukset Laatokalla pidättäneet kolmetoista suomalaista, Metsäpirtistä kotoisin olevaa kalastajaa, jotka pidätyksen tapahtuessa ovat olleet Neuvostoliiton puolella. Kaikilla pidätetyillä on asianomainen lupa kalastuksen harjoittamiseen Venäjän aluevesillä, mutta varmuutta ei toistaiseksi ole, onko tämä lupakirja määräysten mukaisesti ollut pidätyshetkellä heillä mukana.
    • Maanantaina pidätti neuvostovenäläinen vartioalus kolme venekuntaa, yhden moottoriveneen ja kaksi soutuvenettä, joissa oli yhteensä 10 henkeä, nimittäin maanvilj. Uuno Pajari (talo 3236), talollisenpoika Robert Paukku (talo 3252), kalastajat Arvi Hämäläinen, Tauno Hämäläinen ja Iivari Tiainen (Talo 3404), maanviljelijät Antti Tiainen (Talo 3255) ja Salomon Tuokko (Talo 3131) ja tämän poika Eino Tuokko (Talo 3131) ja talollisentyttäret Hilma Tavasti (Talo 3261) ja Katri Hämäläinen.
    • Tiistaina aamupäivällä pidätti neuvostovenäläinen vartioalus jälleen yhden soutuvenekunnan, jossa olivat kalastajat Pekka Leppänen (talo 3231) ja tämän poika Manu Leppänen (talo 3291, Manu ei ole Pekan poika vaan Pekan setä) sekä Väinö Hämäläinen. Pidätys, jonka suomalaiset rajavartijat näkivät, tapahtui Venäjän puolella n 2,5 km rannasta.
    • Pidätetyt ovat kaikki Metsäpirtin Vanhastajaamasta, paitsi Manu Leppänen Haapsaaresta.
    • Metsäpirtin nimismies on ilmoittanut pidätyksistä Viipurin läänin maaherralle. Myöskin on niistä ilmoitettu paikallisille rajaviranomaisille.
    • Pidätyksen johdosta ovat rajaviranomaiset tiedustelleet asiaa neuvostoviranomaisilta. Nämä ovat selittäneet pidättämisen syyksi sen, että kalastajat olivat rikkoneet Suomen ja Neuvostoliiton välisen kalastussopimuksen määräyksiä m.m. siten, että olivat Neuvostoliiton aluevesillä kalastaessaan tulleet yhtä kilometriä lähemmäksi Neuvostoliiton rantaa, mikä on kielletty. Neuvostoviranomaiset ovat ilmoittaneet luovuttavansa kalastajat suomalaiselle viranomaiselle heti kuulustelujen päätyttyä.
    • Neuvostoviranomaiset luovuttivat Laatokalla pidätetyt 13 suomalaista kalastajaa eilen klo 15 suomalaisille rajaviranomaisille. Kalastajia ryhdyttiin kuulustelemaan Metsäpirtin pitäjän Tapparin kylässä, jonka rannassa luovutus tapahtui. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan näyttää siltä, kuin kalastajat todellakin olisivat menneet sopimuksen vastaisesti kalastamaan liian lähelle Neuvostoliiton rantaa. Kuulustelut lienevät päättyneet eilen illalla,
    • Kalastajien ohella luovutettiin myöskin heidän veneensä. Kalastajat kertovat kohtelun rajan takana olleen hyvän. Neuvostoviranomaiset olivat kuulustelleet heitä Miikkulaisissa jonkun matkaa rajan takana.

Joulukuu 1937

  • 01.12.1937 Laatokalla Suomen kalastuslehti
    • Suomen Kalastusyhdistyksen, Laatokan kalastajaseurojen liiton ja Itä-Karjalan maanviljelysseuran yhteisesti järjestämä kalastajaretkeily Laatokan kalastuspaikoille oli syyskuun 27-30 päivinä 1937.
    • Retkeläiset, kaikkiaan 40 henkeä, kokoontuivat Sortavalan satamaan 27 pnä klo 8.30. Konsulentti J Heusala lausui retkelle osallistuvat tervetulleileiksi ja kiitti satamaan saapunutta RT 3:n komendanttia eversti E.I. Järvistä puolustuslaitoksen myötävaikutuksesta retkeä kohtaan luovuttamalla laivan käytettäväksi. ...
  • 04.12.1937 Käkisalmen suojeluskunta syntyi vapaussodan aattona Käkisalmen Sanomat
  • 11.12.1937 Metsäpirtin kirkollisia ilmoituksia Käkisalmen Sanomat
  • 23.12.1937 Kalastajavene pirstoutui Laatokalla Laatokka
    • Viime lauantaina lähtivät metsäpirttiläisten kalastajain Taavetti Hatakan, Aleks Myöhäsen ja Aapro Myöhäsen venekunnat Laatokan selkäsaarilta moottoriveneillään kotimatkalle. Kun kuitenkin vallitsi kova itätuuli, eivät he suunnanneetkaan matkaansa Metsäpirttiin vaan Pärnänjoen suuhun. Tänne he saapuivat kello 14.30 aikaan. Taavetti Hatakan ja Aleks Myöhäsen veneet pääsivätkin onnellisesti jokeen Taavetti Ruotsalaisen rantaan, mutta Aapro Myöhänen, joka oli aiemmin käynyt vain yhden kerran Pärnän joen suussa, ei arvannut varoa joen suussa länsirannalla olevaa hiekkariuttaa, joka nyt matalan veden aikana ja lujan itämyrskyn vallitessa ajoittain oli aivan näkyvissä, vaan ajoi veneen riutalle. ...
Henkilökohtaiset työkalut