Lähdekoodi

== Metsäpirtin historiaa vuosittain ==


* 2000 ennen ajanlaskua (kivikausi), löydetty ihmisen kasvoja muistuttava meripihkariipus Lääjenmäeltä (Kansallismuseo)
* 0 - 1300 (vanhempi rautakausi), löydetty 3 kpl soikeita tuluskiviä
** löydetty aseita ja koristuksia Lääjenmäeltä
* 800-luku, löydetty Metsäpirtin kultarengas, ainoa esihistoriallinen kultaesine Karjalasta ja ainoa koko Suomen nuoremmalta rautakaudelta. Saattaa olla maksurengas tai koru. Rengas painaa 73,3 gr ja on 21 3/4 karaatin rahakultaa.
** Korumallia käytetään nykyään Kalevalakorun sormuksissa ja rannerenkaissa.
* 1143, Novgorodin kronikassa mainitaan karjalaiset erityisenä heimona ja novgorodilaisten liittolaisina
* 1323, Pähkinäsaaren rauha
* 1400-luku, kauppapaikka Taipaleessa. Kuului alkuaan Valamon luostarille, suuriruhtinas osti ja määräsi Käkisalmen alaisuuteen.
* 1495-1497, vanha viha eli pitkä viha
* 1500, Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirja
**Kylänimiä:
***Korholanjaama
***Raaju
***Saaroinen (Laatokan saari)
***Suvannon Taipale
***Terenttilä
***Viisjoki
**Metsäpirttiläisiä sukunimiä:
***Susi
***Metso
** Laajassa Sakkolan pogostassa oli 46 taloa asuttuna, 71 miespuolista veroa maksavaa asukasta. Tuona aikan lasketaan 6 henkeä taloa kohti = 426 asukasta.
*   1570-1595, 25-vuotinen sota eli viisikolmattavuotinen sota
*   1500-luvun lopppuvuodet: Ruotsin ja Venäjän väliset sodat autioittivat Metsäpirtin.
*   1572-1573, Suomen sotaväen päällikön Herman Flemingin retket.
**  Fleming hyökkäsi Kannaksella. Joukot polttivat Suvannon Taipaleen talojen lisäksi suuren elintarvikevaraston.
*   1577, Herman Flemingin uudet retket
*   05.11.1580, Käkisalmen linna joutui Pontus de la Gardien käsiin
*   1595, Täyssinän rauha
*   1610, Ratsumiespartio Suvannon Taipaleessa vangitsemassa talonpoikia
*   1611, uudelleenasutusta luterilaisten toimesta
*   1613, Venäjän valtaistuimelle nousi Romanovien suku (päättyi 1917 bolsevikkien vallankumoukseen)
*   1613, viidessä kylässä asukkaita. Näistä enää puolet kreikkalaiskatolisia.
**        Koukunniemi
**        Neusaari
**        Metsäpirtti
**        Haapsaari
**        Lapanainen
*    Edellisten kylien lisäksi asuttu myös
**        Kosela
**        Korhola
*    1616, Perustettiin Sakkolan seurakunta
*    1617, 27.02.1617 Stolbovan rauha (Ruotsi valtasi Käkisalmen läänin)
*    1618, Taipale Stadh sai kaupunkioikeudet
*    1631, laadittu Maakirja
*    1642, Käkisalmen lääni jaettiin 2 voutikuntaan. Metsäpirtti kuuluu eteläiseen voutikuntaan.
*    1646, puolet Taipaleen kaupungista paloi
*   1651, 30.06.1651 Metsäpirtin alueet siirtyivät eversti Johan Eberhard von Billinghusin läänityksiksi.
**    Taipale Stadh liitetty Raudun läänitykseen.
*    1656, venäläiset tuhosivat Taipaleen kaupungin
*    1656-1658, sota, taistelu kreikkalaiskatolisten käännyttämiseksi luterilaisuuteen. Taipale sotaleiri.
*    1666, mainitaan vielä Taipale
*    1679, Metsäpirttiin perustettiin Sakkolan kappeliseurakunta
*    1600-luvun loppu, Kiviniemen saarnahuone muutettiin Metsäpirttiin.
*    1700, 12.02.1700 alkoi suuri Pohjan sota (August II Väkevän johtamat saksit hyökkäsivät Väinäjoen yli Liivinmaalle.
*    1703, Pietari Suuri perustaa Pietarin kaupungin Nevajoen suulle
*    1709, 28.06.1709 Pultavan taistelu (Ruotsin kuningas Kaarle XII kärsi tappion ja päätti Ruotsin suurvalta-aseman)
*    1713, 17.06.1713 annettiin Metsäpirtin alue lahjoitusmaa-alueena salaneuvos kreivi Ivan Mussin-Pushkinille.
**    Kesuksena toimi Petäjärven hovi.
*    1721, 30.08.1721 Uudenkaupungin rauha (Metsäpirtin alue siirtyi Venäjän hallintaan)
*    1724, henkikirjassa (asukasluettelossa) mainitaan 146 henkeä (15 - 60 v), mikä edustaa noin puolta väestöstä.
*    1726, alettiin pitää kylänlukuja eli kinkereitä.
*    1735, ensimmäiset kirkonkirjat Metsäpirtissä
**    ns. historiakirjat: syntyneitä 52 henkeä, vihittyjä 38 henkeä ja kuolleita 33 henkeä.
*    1741-1743, Pikkuviha
*    1742, 10.03.1742 julkaisi keisarinna Elisabeth suomeksi manifestin, jossa mainitsi mm: Hän ei halua Somen Ruchtinascunnan hävittämän elli waiwaman, eikä maata jalan leweyttä, vaan auttaisi, jos Ruchtinascunta ninkuin yxi wapa ja eij cennengän wallan olewianen ma halusi olla
*    1743, 07.08.1743 Turun rauha (Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin läänin Kymijoelle asti)
*    1762, 03.12.1762 Metsäpirtti annettiin edellisen omistajan veljen perillisille valtioneuvos Apolon von Mussin-Pushkinille ja luutnantti Ivan von Mussin-Pushkinille
*    1768, 28.08.1768 myivät Pushkinit Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen valtioneuvos Joakim von Sieversille
*    1791-1792, Metäpirttiin rakennettiin uusi puinen ristikirkko
*    1798, ensimmäiset hautaukset Metsäpirttiin, kirkon luo
*    17xx, kenraaliluutnantti Jakob von Sievers myi Metsäpirtin lahjoitusmaa-alueen hovipankkiiri J. Freederickszille
*    1808, 21.02.1808 ylitti venäjän armeija (18000 sotilasta) Kymijoen, silloisen rajajoen.
*    1818, henkikirjan mukaan Metsäpirtin väkiluku oli 1573 henkeä
*    1818, Taipaleen kylän miehet kaivoivat ojan hiekkasärkän poikki, jolloin syntyi Taipaleenjoki. Suvantojärven vesi syöksyi Laatokkaan. Vesi tempasi mukaansa puita, kiviä, rakennuksia ja Suvannon pinta laski noin 7 metriä. Syntyi noin 5000 hehtaaria viljelyskelpoista maata.
*    1826, talonpojista tuli lahjoitusmaaisäntien lampuoteja uuden asetuksen myötä
*    1837, Sakkolan hovi perustettiin
*    1841, purettiin entinen kirkko ja rakennettiin sen aineista uusi kirkko
*    1851, kirkkoon saatiin alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa', jonka maalasi B. A. Godenhjelm.
*    1859, 09.04.1859 perustettiin Saunasaaren tullivartio
*    1864, Anomus Tapparin tullista
*    1865, Metsäpirtin ortodoksit siirtyivät Raudun Palkealan seurakunnan jäseniksi.
*    1866, Koselassa valmistui ns. Salmen silta Viisjoen yli.
*    1871, Metsäpirtti teki anomuksen irrottautua omaksi seurakunnaksi.
*    1873, Suomen senaatti osti Saaroisten lahjoitusmaat ja Sakkolan hoviin kuulumattomat Metsäpirtin kylät. Käynnistettiin Isojako. Lampuodit saivat perintökirjat ja itsenäistyivät.
*    1878, Taipaleenjoki valtion kalastusalueeksi ja Ikolkanniemi sen suoja-alueeksi.
*   1884, kirkonkylään kansakoulu. Asia oli laitettu alulle v 1880. Koulu rakennettiin Saaroisten hovin päärakennuksesta. Koulu paloi v 1911.
*   1889, perustettiin uusi hautausmaa. Alue lohkaistiin kansakoulun maasta.
*   1890, Metsäpirttiin perustettiin kirjasto seurakunnan toimesta.
*   1894, Metsäpirtti itsenäistyi. Erotettiin Sakkolasta omaksi kirkkoherrakunnaksi.
*   1894, hautausmaata laajennettiin n 2 hehtaarilla ostamalla Pärttyli ja Aleksanteri Sudelta Reijelinpelto.
*   1890-luku, seurakunnalla oli oma kiertokoulu.
*   1903, Metsäpirtti omaksi kunnaksi. Itsenäinen seurakunta aloitti toimintansa.
*   1904, Larin Paraske kuoli
*   1905, perustettiin säästöpankki.
*   Toinen vakinainen kiertokoulu käynnistyi.
*   1907, perustettiin nuorisoseura.
*   1909, perustettiin Metsäpirtin maamiesseura ja Saaroisten osuuskassa.
*   1913, nuorisoseura sai oman talon.
*   1914, suoritettiin kirkon perusteellinen korjaus
*   1917, perustettiin Metsäpirtin suojeluskunta.
*   Metsäpirtin Työväenyhdistys aloitti toimintansa.
*    1920, perustettiin Metsäpirtin kalastajaseura.
*   1922, kunnanesimies Jooseppi Eevan talo paloi. Samalla paloi kunnan arkisto.
*   1923, perustettiin Saaroisten Valistus (nuorisoseura)
*   1924, perustettiin Vaskelan osuuskassa.
*   1926, Metsäpirtti sai oman kunnanlääkärin.
*   1927, Metsäpirttiin oma apteekki.
**    Seurakunnan kirjasto luovutettiin kunnalle ja liitettiin kunnan aikaisemmin perustamaan kirjastoon.
*   1929, rekisteröitiin Voimistelu- ja urheiluseura Sarastus.
*   1935, 03.07.1935 Saunasaaren tullivartio siirrettiin merivartiolaitoksen yhteyteen.
*   1939, Metsäpirtissä 4822 asukasta (luterilaisia).
*   1939, 30.11.1939 alkoi talvisota
*   1940, kunnalliset lautakunnat lopetettiin sisäasiainministeron käskyllä.
*   1941, 06.10.1941 kunnan esikunta ja 80 hengen työryhmä palasivat Metsäpirttiin.
*   1944, 09.06.1944 alkoi metsäpirttiläisten toinen (osalle jo kolmas) evakkomatka.
*   1948, 14.10.1948 päättyi kunnan toiminta.
*   1950, 15.02.1950 kirkonhoitokunnan viimeinen kokous. Asiakirjat siirrettiin Mikkelin arkistoon. Seurakunnan jäsenet siirrettiin uusiin seurakuntiinsa.

Lähteitä:

* J. V. Ronimus: Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v 1500 ja Karjalan silloinen asutus, 1906.
* Riitta Ampuja: Metsäpirttiä vuosilukuina, Metsäpirtti Meille Rakas III 2 osa, sivut 249-253