Lähdekoodi

{| style="width:100%; background:#669900; color:white"
|
|- 
|}
'''Kivennavan kylien kehitys 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuvuosikymmenille. Kylien talomäärää on arvioitu maa- ja henkikirjatietojen pohjalta. Asukasmäärät selviävät tarkemmin alasivuilta, joissa kylistä on tarkemmat tiedot kultakin ajanjaksolta. Taulukon linkeistä pääset näihin tarkempiin tietoihin Kivennavan kylistä ja asukkaista. Myös linkit alkuperäislähteisiin löytyvät niistä.'''
{| style="width:100%; background:#ccffcc" 
|rowspan=3 style="width:5%; background:#99cc00; color:black" align=center|'''Tapahtui:'''
! style="width:20%; background:#99cc00; color:white" align=center|[[Kivennapa 1600-luvun alussa | 1590-1630]] 
! style="width:20%; background:#99cc00; color:white" align=center|[[Kivennapa 1630-1660 |1630-1660]]
! style="width:20%; background:#99cc00; color:white" align=center|[[Kivennapa 1660-1690 |1660-1690]]
! style="width:20%; background:#99cc00; color:white" align=center|[[Kivennapa 1690-1730 |1690-1730]]
|- 
|valign=top align=left|Pitkäviha 1570-1595. Ankarat kato- ja tautivuodet. Rutto. Jaakko De la Gardie sotajoukkoineen Moskovaan. Venäjän sota ja Stolbovan rauha, Inkerinmaa ja Käkisalmen lääni Ruotsille.
|valign=top align=left|Ruotsi mukaan 30-vuotiseen sotaan, suomalaiset osallistuivat 30-vuotiseen sotaan Saksassa. Kivennapa läänitysherroille. Ruptuurisota.
|valign=top align=left|Ruotsin suurvalta-aikaa. Noitavainot. Karjarutto. Ruotujakolaitos
|valign=top align=left|Suuret kuolonvuodet. Isoviha. Vanhan Suomen aika alkaa. Uusi hallitusmuoto.
|- 
|style="background:#99cc00; color:white" align=right|[[Kivennapa 1600-luvun alussa | ]]
|style="background:#99cc00; color:white" align=right|[[Kivennapa 1630-1660 | ]]
|style="background:#99cc00; color:white" align=right|[[Kivennapa 1660-1690 | ]]
|style="background:#99cc00; color:white" align=right|[[Kivennapa 1690-1730 | ]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top| '''[[Ahjärvi]]'''
|valign=top align=left|
Kylän koko vaihteli 20-40 talon välillä. Kaksi kolmasosaa, välillä lähes kaikki oli kuitenkin merkitty autioiksi. 
[[Ahjärvi 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylässä jakson alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä.
[[Ahjärvi 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Vuoteen 1680 kymmenkunta taloa, sitten kylä kasvaa taas parinkymmenen talon kyläksi
[[Ahjärvi 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Ahjärven talomäärä väheni. Maarevisiossa 1727 kylässä oli enää 11 taloa.
[[Ahjärvi 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Haapala]]'''
|valign=top align=left|
Vuosisadan vaihtuessa Haapalassa oli 6 taloa, kaikki merkitty autioiksi. Sittemmin kylän suuruudeksi vakiintui 3 asuttua taloa.
[[Haapala 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Haapala tilamäärä pysyi kolmena aina Ruptuurisodan päättymiseen, jonka jälkeen kylä kasvoi yli kaksinkertaiseksi.
[[Haapala 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Haapalan talomäärä vaihteli 1-7 välillä ollen pienimmillään 1685.
[[Haapala 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|Taloluku oli etupäässä kolme, välillä tästä nousten. Maarevisiossa Haapalaan nousi kahdeksan tilaa.
[[Haapala 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Holttila]]'''
|valign=top align=left|
Kylässä oli käytännössä vain yksi asuttu talo ja sukunimi Holttinen.
[[Holttila 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Holttisen suku katosi, Eikä kylääkään vuosina 1636-1642 ole. Kylään asettui asumaan Villikoukku, tämäkin suku katosi, mutta Ruptuurisodan alkaessa kylä kasvoi kolmen talon kokoiseksi.
[[Holttila 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Holttila oli kahden talon kylä. Sukunimet Venäläinen ja Suutari. 
[[Holttila 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Holttila pieneni yhden talon kyläksi ja lopulta hävisi hetkeksi kokonaan Isonvihan aikana. Vuoden 1727 maarevisiossa se elpyi viiden talon kokoiseksi. Sukunimiä: Venäläinen, Karhu, Suutari, Kirjavainen, Mäkeläinen
[[Holttila 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Ikola]]'''
|valign=top align=left|
Ikolassa oli 7-9 taloa, joista noin puolet oli autioina. Talonpitäjät ja suvut vaihtuivat usein. Ikosen suku tuli Ikolaan 1620-luvulla ja asettui tänne.
[[Ikola 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylässä oli 3 taloa. Ikosen suku isännöi tämän ajanjakson ainakin yhtä, joskus kahta taloa. Järveläinen oli näinä vuosina myös pysyvä sukunimi Ikolassa. 
[[Ikola 1630-1660|(Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Ikola kasvoi neljän tilan kyläksi. Ikosen ja Järveläisen suku pysyi Ikolassa.
[[Ikola 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left| 
Maarevisiossa 1727 kylässä on seitsemän tilaa. Uusia sukunimiä: Patrikki, Hyytiä, Jurvanen, Lempinen, Haukonen.  
[[Ikola 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Joutselkä]]'''
|valign=top align=left|
Joutselkä oli suuri kylä, mutta pääosa tiloista oli merkitty autioiksi. Isännät ja suvut katosivat, uusia asettui tilalle.  
[[Joutselkä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1630-luvun alussa Joutselkä oli pienentynyt kahdeksan talon kyläksi. Jokaisesta näistä taloista väki oli karannut tai kuollut. Vuosikymmenen lopun henkikirjassa taloissa on jälleen uudet asukkaat. Asukkaat vaihtuvat  edelleen tiheään, kunnes 1652 maakirjassa on vain yksi nimi, sekin uusi, Erich Kiriawain. Vuoden 1657 henkikirja kertoo taas Joutselän olevan täynnä elämää.    [[Joutselkä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left| 
Tilamäärä näyttää Joutselässä asettuneen 3-4 paikkeille, samat suvut ja ihmiset elävät kylässä. [[Joutselkä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|  
Kylä pysyy, mutta asukkaat ja suvut vaihtuivat, entiset ovat kadonneet. Maarevisiossa 1627 kylän tiloja on 24. 
[[Joutselkä 1690-1730|   (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Kanala]]'''
|valign=top align=left|
Vuosisadan vaihteessa Kanalassa oli vain Kauppi Revon tila, autioksi merkitty. Repo pysyi kuitenkin kylässä. 1630-luvulle tultaessa Kanalan isäntiä oli kaksi, Reko Repo ja Antti Repo.   [[Kanala 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Repojen talojen lisäksi Kanalassa oli Saaren ja Sopon talot. Ne katosivat ja toista Revon taloa isännöi 1660-luvulle tultaessa Karhu. Tiloja oli siis kylässä enää kaksi. 
[[Kanala 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Suvut Repo ja Karhu isännöivät Kanalan tiloja. 
[[Kanala 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Isonvihan jäljet eivät Kanalassa juuri näy, Karhu hävisi välillä, mutta maarevisiossa Yrjö Yrjönpoika Karhu oli. Muita tiloja hallitsivat Repo, Pirinen ja Alakoisti.
[[Kanala 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Karvala]]'''
|valign=top align=left|
Karvala oli vuosisadan vaihteessa kuuden aution kylä. Kolmea tilaa  asutettiin vuosisadan vaihteen jälkeen, tosin asukkaat vaihtuivat. Karvasen suku pysyi.  
[[Karvala 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Tuomas Martinpoika Karvanen oli jousiluettelossa pitäjän ratsastajia, kuten Yrjö Karvanenkin. Hannu Kiuru oli myös Karvalan ratsastaja. Kiuru katosi ja 40-luvulla Karvalassa oli Karvasen, Kirjavaisen ja Makkaran tilat. Matti Kirjavaisesta tuli nimismies.50-luvulla kolmella tilalla isännöivät Karvanen, Kirjavainen ja Valkonen. Nimismies oli nyt Heikki Matinpoika Kirjavainen.     [[Karvala 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Nimismies Kirjavainen katosi kylästä ja kylässä oli nyt vain Karvasen talot. 
[[Karvala 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylä oli Karvasen suvun, mutta väki oli vähentynyt vuosisadan vaihtuessa. Vuonna 1723 kylää ei enää ollut, 1727 maarevisiokirjaan merkittiin kuitenkin Pietari Karvasen tila.  
[[Karvala 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Kaukolempiälä]]'''
|valign=top align=left|
Vuosisadan vaihtuessa Kaukolempiälän kuudesta tilasta viisi oli autioita. Autioiden määrä väheni ja 1930 tiloja oli kylässä neljä.  
[[Kaukolempiälä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left| 
1635 henkikirja löytää vain Martti Kaasan, yksin. Vuonna 1639 kylää ei ole, mutta 1642 taloa pitää ratsastaja Martti Kaasa. Kylällä on kolme muutakin taloa. Hyytiä ja Kaasa ovat sukunimiä, jotka säilyivät 60-luvulle.  
[[Kaukolempiälä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left| 
Kaukolempiälä oli kolmen talon kylä.  
[[Kaukolempiälä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left| 
1700-luvulle tultaessa taloja kylässä oli kaksi, vuoden 1723 maakirjassa ei kylää enää ollut. 1727 reviisiopöytäkirjassa kirjattiin uusia omistajia. Tiloja jäi kolme, Sysmäläisen, Veserin ja Mytyn. 
[[Kaukolempiälä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Kauksamo]]'''
|valign=top align=left|
Vuosisadan vaihteessa Kauksamon seitsemästä tilasta oli kuusi autiona. Vesikaisen tila maksoi veroa. Verokykyiset tilat lisääntyivät viiteen 1630-luvulle.   
[[Kauksamo 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1633 merkittiin kaikki isännät karanneiksi. Kylässä piti tilaansa pari ratsastajaa, Roini ja Paajanen ja Paajasen suku asutti kylää.  
[[Kauksamo 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kauksamossa oli kaksi Paajasen taloa. 70-luvulla Paajanen hävisi, tilalle tulivat Mylläri ja Nokireki. Myöhemmin myös Paavilainen.  
[[Kauksamo 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1700-luvun alkaessa Kauksamossa oli neljä tilaa, Nokireki, Kyllästinen, Huumonen ja Paajanen. Nämä katosivat kaikki, vuonna 1723 maakirjassa on Kirjavaisia ja Lankinen. Maarevisiossa Kirjavainen ottaa Paajasen tilat, Laukkanen ottaa Nokireen tilat ja Telkkinen ottaa Nevalaisen tilat.  
[[Kauksamo 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Kekrola]]'''
|valign=top align=left|
1598 Kekrolan kaikki 12 tilaa oli merkitty autioiksi. Sieltä 1630-luvun alkuun Kekrolassa vain Vuonan ja Kanasen tilat oli merkitty verokelpoisiksi. Muut olivat autioina.  
[[Kekrola 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Edelleen kaksi tilaa, mutta asukkaat vaihtuivat.  
[[Kekrola 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1660-luvulla Kerolan kylä kasvoi kolmen tilan kyläksi.  
[[Kekrola 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left| 
Asukkaat vaihtuivat edelleen ja kylässä oli vuosisadan vaihteessa kaksi tilaa, 1700-luvun alkaessa vain yksi, Lempisen tila. Sitten myös Huutasen, ja maarevisiossa tiloja oli lopulta yhdeksän.  
[[Kekrola 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Kirkonkylä|Kivennapa]]'''
|valign=top align=left| Kirkonkylä oli autio, 1930-luvun alussa sinne kirjattiin Simo Karhi. [[Kirkonkylä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|Seurakunnan kirkkoherra Cristernus Petri ja hänen tilansa väki asuivat Kirkonkylässä vuodesta 1639.  [[Kirkonkylä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|Vuonna 1667 Kirkonkylässä asui pastori Jöran Matth. Vuonna 1688 pastori Andreas Kajander. Tietenkin pappilan muu väki myös. Kappalainen oli Johan Cajander.  [[Kirkonkylä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|Maakirjassa 1697 on Jaakko Paulin ja Juho Kajanderin tiedot esitetty Tirttulan kohdalla. 1700-luvulle  tultaessa he taas näkyvät Kirkonkylässä. Muita tiloja ei Kirkonkylässä edelleenkään ollut.  [[Kirkonkylä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Korpikylä]]'''
|valign=top align=left|
Korpikylän 8 kirjattua tilaa olivat autiot vuoteen 1624. Tämän jälkeen nihti Lasse Jälkösen tila oli ainoa.   
[[Korpikylä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Jälkösen tilan rinnalle tuli Smedhin tila vuonna 1639 ja 1639 Mikko Smedh oli ainoa tilallisena Korpikylässä. 1657 Korpikylää ei ollut.  
[[Korpikylä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Nyt Korpikylässä olivat uudet asukkaat kolmella tilalla. 1680 tiloja oli kaksi ja 1688 neljä.  [[Korpikylä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1700-luvulle tultaessa väki vähenee ja 1723 maakirjassa ainoata tilaa viljelee Kainulaisen perhe, jossa on kaksi tytärtä, kuusi- ja kaksivuotiaat.  
[[Korpikylä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Kotselkä]]'''
|valign=top align=left|
Kotselässä oli vuosisadan alussa kaksi Kotselän suvulle kuulunutta tilaa. Näiden lisäksi oli yhdeksän autiota. 1620-luvulla Juho Leino asettui viljelemään kolmatta tilaa.
[[Kotselkä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylän kolmea tilaa viljelivät Kotselän ja Leinon suvut. Leinolle vävyksi tullut Mikko Nuutinpoika otti vaimonsa sukunimen, tila pysyi 'suvulla'.
[[Kotselkä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Talojen määrä väheni kahteen ja Kotselän suku hävisi 1670-luvulla. Kun tilojen määrä taas kasvoi asuivat kylässä Leinojen lisäksi luutnantti Cnut Feijerheim ja Heimoset. 
[[Kotselkä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylän tilamäärä kasvoi neljään. Feijerheim, Venäläinen ja Leinojen kaksi tilaa. Suurien kuolonvuosien aikana tilamäärä pieneni yhteen, mutta vuoden 1723 maakirjassa Isonvihan jälkeen tiloja oli kolme: Leino, Veijalainen ja Sarvi. Maarevisiossa tilojen määrä nousi seitsemään.
[[Kotselkä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Kuokkala]]'''
|valign=top align=left|
Vuosisadan alussa Kuokkalassa viljeli Matti Rantalainen. Autioita oli vuonna 1614 lueteltu peräti 14. 1620-luvulla veroja maksavien tilojen määrä nousi kolmeen.
[[Kuokkala 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Perttu Antinpoika Kuokkanen asettui kylään 1632. Tilojen määrä vaihteli, nousi viiteen, putosi sitten neljään. Muut sukunimet vaihtuivat, mutta Rantalaisen ja Kuokkasen suvut säilyivät. Rantalainen vuoteen 1652, jonka jälkeen Rantalaisen tila hävisi maakirjoista. 
[[Kuokkala 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1663 Kuokkalassa oli Kuokkasen ja Koistin tilat, vuosikymmenen lopulla enää Kuokkasen tila. Tilamäärä kasvoi jälleen ja kylään asettui uusia viljelijöitä. Pärttyli Hannunpoika Koukku saapui 1980-luvulla ja välillä henkikirjoihin oli kirjattu kylän nimeksi Koukkula.
[[Kuokkala 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Pärttyli Koukun vaimo oli Kuokkanen, Pärttylin poika Risto Kuokka. Kylä oli kirjoissa taas Kuokkala. Muitakin viljelijöitä saapui Kuokkalaan. Isovihan jälkeen 1723 tiloja oli viisi. Tilaluku kasvoi edelleen maarevisiossa ja nimismies Matthias Linberg asettui Kuokkalaan.
[[Kuokkala 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Kurkela]]'''
|valign=top align=left|
Kurkela oli vuosisadan vaihteessa viiden aution kylä. Kylä myös pysyi autiona aina 1630-luvulle asti.
[[Kurkela 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Vuonna 1636 Kurkelaa asettui viljelemään kolme sukua, Kirjavainen, Kiuru ja Paakkinen, joka viimeksi mainittu merkittiin karanneeksi. Myös Kiuru katoaa, sillä 1639 henkikirjassa Kurkelassa on kaksi Kirjavaisten veljestä yhdellä tilalla. 1657 henkikirjassa on kolme tilaa, Suokas, Kostiainen ja Lasse Mikonpoika. Kirjavaiset löytyvät nyt Karvalasta.
[[Kurkela 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Tiloja on 1663 yksi, Kostiaisen tila. 1670-luvulla kaksi, 1690-luvulla kolme ja neljä. Hännikäinen, Hiiri ja Kostiaisilla kaksi. 
[[Kurkela 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Suurten kuolonvuosien jälkeen Kurkelassa on edelleen Hiiren ja Kostiaisen tilat. Kolmantena on nyt Kirjavainen, joka on saapunut Pihlaisista. Isonvihan jälkeen kylässä on vain Hiiren talo, mutta maarevisioon mennessä kylään ovat taas asettuneet Kirjavainen ja Kostiainen. Hännikäinen, Hippeläinen ja Pakkanen ovat uusia sukuja. 
[[Kurkela 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Lipola]]'''
|valign=top align=left|
Lipola oli iso kylä. Parikymmentä kirjattua tilaa, joista tosin suurin osa autioita. Tiloille kirjatut suvut vaihtuivat, joten 1600-alku oli levotonta aikaa Lipolassa.
[[Lipola 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Lipolassa on kuudesta kahdeksaan tila, mikä määrä 1657 romahtaa kahteen. Rampanen ja Sondero säilyvät sukuina Lipolassa.
[[Lipola 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylän taas kasvaessa Inkisten ja Siiran suvut saapuvat. 
[[Lipola 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Lipola on iso kylä vielä Kuolonvuosien ja Isonvihan jälkeen. Maarevisiossa sukuja Rampanen, Ilonen, Pusa, Siira, Roininen, Kainulainen, Sokka, Kansa, Kurki, Ukkonen, Kukkonen, Kiiskinen, Smed, Termonen ja Salakka.
[[Lipola 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Miettilä]]'''
|valign=top align=left|
Miettilä on sikäli harvinainen kylä Kivennavalla, että 1500-luvun lopussa suurin osa tiloita oli verotiloja, viisi tilaa. Vain yksi, Roinin tila, oli autio ja poltettu. Jatkossa tilojen määrä väheni ja autiot lisääntyivät. 1630-luvulle tultaessa tiloja oli kaksi, Makkaran ja Roinin ja kylää oli nimetty Metsäläksi.
[[Miettilä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Metsälä näkyy henkikirjoissa kahden tilan kylänä, Roini ja Makkara viljelevät. 1659 kylää ei ole.
[[Miettilä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
1633 Miettilä on saanut takaisin vanhan nimensä. Toista tilaa saapuivat viljelemään Miettiset, toinen tiloista on Roinin rälssitila. 1673 Miettistä ei enää näy Miettilässä.
[[Miettilä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kylän nimi vaihtelee Miettilän ja Metsälän välillä. Roini pysyy vuoteen 1697 kahdella tilalla, kolmatta viljelee Kuosa. Isonvihan jälkeen kylässä ovat suvut Kooso, Inkinen, Kauranen ja Huumonen.
[[Miettilä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Pamppala]]'''
|valign=top align=left|
Pamppalan 8 tilaa merkittiin autioiksi vuosisadan vaihtuessa. 1614 veroja maksoivat Susi, Patrikki ja Tiuhia, kymmenen vuotta myöhemmin Susi, Patrikki, Tukiainen ja Rättö. Rättöä ei mainita enää myöhemmin.
[[Pamppala 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Tukiainen häviää 1640 luvulla ja Pamppala oli kahden tilan kylä.
[[Pamppala 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Kolmas tila tulee viljelyyn 1660-luvulla kun Simo Seppänen asettuu sinne. 
[[Pamppala 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|
Vuosisadan vaihtuessa Patrikin suvulla on kaksi tilaa ja kruununvouti Zachris Linberg asui Pamppalassa. Myös Seppänen viljeli edelleen tilaansa. Maarevisiokirjassa 1727 Linberg, Susi, Patrikki, Nikkanen, Seppänen ja Luukka ovat sukuja Pamppalassa.
[[Pamppala 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Pihlainen]]'''
|valign=top align=left|

[[Pihlainen 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Pihlainen 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Pihlainen 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Pihlainen 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Polviselkä]]'''
|valign=top align=left|

[[Polviselkä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Polviselkä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Polviselkä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Polviselkä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Puhtula]]'''
|valign=top align=left|

[[Puhtula 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Puhtula 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Puhtula 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Puhtula 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Räikylä]]'''
|valign=top align=left|

[[Räikylä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Räikylä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Räikylä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Räikylä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Raivola]]'''
|valign=top align=left|

[[Raivola 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Raivola 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Raivola 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Raivola 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Rantakylä]]'''
|valign=top align=left|

[[Rantakylä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Rantakylä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Rantakylä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Rantakylä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Räytylä]]'''
|valign=top align=left|

[[Räytylä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Räytylä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Räytylä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Räytylä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Riihisyrjä]]'''
|valign=top align=left|

[[Riihisyrjä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Riihisyrjä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Riihisyrjä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Ikola 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Saarenmaa]]'''
|valign=top align=left|

[[Saarenmaa 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Saarenmaa 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Saarenmaa 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Saarenmaa 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Seppälä]]'''
|valign=top align=left|

[[Seppälä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Seppälä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Seppälä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Seppälä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Siiranmäki]]'''
|valign=top align=left|

[[Siiranmäki 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Siiranmäki 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Siiranmäki 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Siiranmäki 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Sikiälä]]'''
|valign=top align=left|

[[Sikiälä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Sikiälä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Sikiälä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Sikiälä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Soppikylä]]'''
|valign=top align=left|

[[Soppikylä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Soppikylä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Soppikylä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Soppikylä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Suurselkä]]'''
|valign=top align=left|

[[Suurselkä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Suurselkä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Suurselkä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Suurselkä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Terijoki]]'''
|valign=top align=left|

[[Terijoki 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Terijoki 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Terijoki 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Terijoki 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Tiilinmaa]]'''
|valign=top align=left|

[[Tiilinmaa 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Tiilinmaa 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Tiilinmaa 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Tiilinmaa 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Tirttula]]'''
|valign=top align=left|

[[Tirttula 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Tirttula 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Tirttula 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Tirttula 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Vaittila]]'''
|valign=top align=left|

[[Vaittila 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vaittila 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vaittila 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vaittila 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Vehmainen]]'''
|valign=top align=left|

[[Vehmainen 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vehmainen 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vehmainen 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vehmainen 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffcc"
|valign=top|'''[[Voipiala]]'''
|valign=top align=left|

[[Voipiala 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Voipiala 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Voipiala 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Voipiala 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:#ccffff"
|valign=top|'''[[Vuottaa]]'''
|valign=top align=left|

[[Vuottaa 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vuottaa 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vuottaa 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Vuottaa 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|- style="background:"#ccffcc"
|valign=top|'''[[Ylentölä]]'''
|valign=top align=left|

[[Ylentölä 1590-1630|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Ylentölä 1630-1660|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Ylentölä 1660-1690|  (Lisätietoja)]]
|valign=top align=left|

[[Ylentölä 1690-1730|  (Lisätietoja)]]
|-
|
|style="width:20%; background:#99cc00; color:white" valign=top align=center|[[Kivennapa 1600-luvun alussa |  Lisätietoja vuosista 1600-luvun alussa]]
|style="width:20%; background:#99cc00; color:white" valign=top align=center|[[Kivennapa 1630-1660 |  Lisätietoja vuosista 1630-1660]]
|style="width:20%; background:#99cc00; color:white" style="width:20%; background:#99cc00; color:white" valign=top align=center|[[Kivennapa 1660-1690 |  Lisätietoja vuosista 1660-1690]]
|style="width:20%; background:#99cc00; color:white" valign=top align=center|[[Kivennapa 1690-1730 |  Lisätietoja vuosista 1690-1730]]
|-
|}