Lähdekoodi

 
==Kylien jaottelu==
Kivennavan kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut. 

Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa. 

Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.  

1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut [[Terijoki]] ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. [[Rätysaari]] eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.

Tässä on esimerkkejä kyläjaotteluista: [[Kivennavan kylät eri lähteissä]]


== Kivennavan kylät ja omiksi kylikseen eri yhteyksissä lasketut taloryhmät ==

{| style="width:100%" border="0"
|- 
| style="width:50%" valign=top|
'''<big>[[Ahjärvi]]</big>'''
----
'''<big>[[Alakylä]]</big>'''<small> oli käytössä kylännimenä isovihan jälkeen aina 1830 luvulle, sen jälkeen se ainakin pääosin on liitetty Haapalaan.</small>
----
'''<big>[[Haapala]]</big>'''<small> Haapalaan kuuluneille '''[[Luutahäntä|Luutahännälle]]''' ja '''[[Tulokas|Tulokkaalle]]''' on oma sivu, koska niitä on historiatiedoissa käsitelty omina kylinään. Luutahäntä kylänimi oli käytössä aina 1750-luvun loppuun asti ja vielä 1700-luvun lopussa. Näihin tietoihin on linkit Haapalan sivulta. '''[[Tulokas]]''' on ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina. Tulokas esiintyy 1754  henkikirjassa Haapalan jälkeen. Haapalaan kuulunut '''[[Alakylä]]''' oli käytössä kylännimenä 1830 luvulle. </small>
----
'''<big>[[Hiirelä]]</big>'''<small> Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu '''[[Kurkela|Kurkelaan]]'''. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa Kurkela on '''[[Tonteri]]''', '''[[Vanhakylä]]''', ja '''[[Hiirelä]]'''.</small>
----
'''<big>[[Hartonen]]</big>'''<small> Hartonen liitettiin 1920-luvulla '''[[Terijoki|Terijokeen]]''', joten ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa sitä ei ole.</small>
----
'''<big>[[Holttila]]</big>'''
----
'''<big>[[Ikola]]</big>'''<small> Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa [[[[Järvelä]]]] nimisenä 1780-luvulle. [[[[Patrik]]]] kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. '''[[Paksujalkala]]''' kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.</small>
----
'''<big>[[Jalkala]]</big>'''<small> oli henkikirjoissa aina osa Joutselkää. ''Kylästä kylään'' kirjassa se esitellään erillisenä kylänä.</small>
----
'''<big>[[Joutselkä|Joutselän]]</big>'''<small> osat [[Jalkala]], [[Rasala]] ja [[Mustapohja]] esitellään ''Kylästä kylään'' kirjassa erillään, vaikka henkikirjoissa ne aina on liitetty Joutselän kylään.</small>
----  
'''<big>[[Jäppinen]]</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa.</small>
---- 
'''<big>[[Järvelä]]</big>'''<small> Osa [[Ikola]]n taloista oli henkikirjoissa Järvelä nimisenä 1780-luvulle.</small>
---- 
'''<big>[[Kanala]]</big>'''
----  
'''<big>[[Karvala]]</big>'''
----  
'''<big>[[Kaukolempiälä]]</big>'''
----  
'''<big>[[Kauksamo]]</big>'''
----  
'''<big>[[Kekrola]]</big>'''
----  
'''<big>[[Kivennavan Kirkonkylä]]</big>'''<small> ''Kivennapa kylästä kylään'' sijoittaa [[Tiilinmaa]]n osaksi Kirkonkylää. Henkikirjoissa se on erillään. </small>
----  
'''<big>[[Kontu]]</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. Henkikirjoissa sen talot ovat osana Kirkonkylää.</small>
----  
'''<big>[[Korpikylä]]</big>'''
----  
'''<big>[[Kotselkä]]</big>'''
----
'''<big>[[Koukkula]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa [[Koukkula|Koukkulan]] kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää.</small>
----  
'''<big>[[Kukonmäki]]</big>''' <small>1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.</small>
---- 
'''<big>[[Kuokkala]]</big>'''
----
'''<big>[[Kurkela]]</big>'''
----    
'''<big>[[Kotselkä]]</big>'''
----  
'''<big>[[Lavola]]a</big>'''<small> ei esiinny missään henkikirjassa. ''Kivennapa kylästä kylään'' esittelee sen omana kylänään.</small>
----  
'''<big>[[Liikola]]</big>'''
----  
'''<big>[[Linnanmäki]]</big>'''<small> Linnanmäki oli osa [[Kirkonkylä]]ä, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.</small>
----
'''<big>[[Lintula]]</big>'''
---- 
'''<big>[[Lipola]]</big>'''
----
'''<big>[[Luutahäntä]]</big>'''<small> Luutahäntä on osa Lipolaa. Kylännimenä oli käytössä aina 1700-luvulla.</small>
----    
'''<big>[[Metsälä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' [[Metsälä|Metsälän]] Miettilä-kylän yhteydessä.</small>
----  
'''<big>[[Miettilä]]</big>'''<small> Sirkka Karskela mainitsee kirjassaan ''Kivennapa, väestö ja kylät isonvihan jälkeen'' [[Metsälä|Metsälän]] Miettilä-kylän yhteydessä.</small>
---- 
'''<big>[[Multala]]n</big>'''<small> vanha kylänimi oli [[Sikiälä]] tai Sikomäki. Sikiälä oli käytössä 1600-luvulla. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään. Sikinmäken kohdalla on VirtuaaliKivennavan kartalla Hippeläisen talo.</small>
---- 


|  
| style="width:50%" valign=top| 


----
'''<big>[[Mustapohja]]</big>'''<small>  oli henkikirjoissa osa [[Joutselkää]]</small>
----  
'''<big>[[Pamppala]]</big>'''
----
'''<big>[[Paksujalkala]]</big>'''<small> kylännimi oli käytössä aina vuoteen 1760 asti. Sen jälkeen kylä liitettiin osaksi Ikolaa.</small>
----   
'''<big>[[Patrikki]]</big>'''<small> kuului Ikolaan, vaikka sijaitsi siitä erillään. Se esitellään Kivennapawikissä omana kylänään. </small>
----  
'''<big>[[Pihlainen]]</big>'''
----
'''<big>[[Polviselkä]]</big>'''
----
'''<big>[[Puhtula]]</big>'''
----
'''<big>[[Pylkkölä]]</big>''' <small>Osa Vuottaan taloista oli [[Pylkkölä]] nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
----
'''<big>[[Raivola]]</big>'''
----
'''<big>[[Rantakylä]]</big>'''
----
'''<big>[[Rasala]]a</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
----
'''<big>[[Riihisyrjä]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Riihiö]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
----
'''<big>[[Ronnukylä]]</big>'''<small> ei ole henkikirjoissa omana kylänään.</small>
----
'''<big>[[Räikylä]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Saarenmaa]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Seppälä]]</big>'''<small> Osa Seppälän taloista oli henkikirjoissa [[Koukkula|Koukkulan]] kylänä 1730-luvulla ja 1790-1820. Muina aikoina Koukkulan talot ovat olleet Seppälää. 
[[Termola]] kylänimi oli käytössä isonvihan jälkeen aika ajoin aina 1860-luvulle asti. Termola liitettiin/kuului käytännössä Seppälän kylään.</small>
----
'''<big>[[Multala|Sikiälä]]</big>'''<small> oli 1600-luvulla kylä, jota myöhemmin nimitettiin [[Multala]]ksi. Myös 1915 Sikiälä on henkikirjassa kylän nimenä. Alanimenä on Multala. Kartassa 1855 Multalasta hieman itään on Sikimäki. 1930-luvulta Sikiälästä tai Sikinmäestä ei ole jälkeäkään.</small>
----
'''<big>[[Siiranmäki]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Soppikylä]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Suurselkä]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Tammiselkä]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Terijoki]]</big>'''<small> Erotettiin Kivennavasta omaksi pitäjäkseen 1920-luvulla.</small>
----
'''<big>[[Tiilinmaa]]</big>'''<small> Henkikirjoissa [[Tiilinmaa]] on oma kylänsä.</small>
----
'''<big>[[Tirttula]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Tonteri]]a</big>'''<small> ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla. ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Henkikirjoissa nämä kuuluvat Kurkelaan. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.</small> 
----
'''<big>[[Tulokas]]</big>''' <small>on osa [[Haapala]]a. Se ollut henkikirjoissa omana kylänään Ruotsin vallan aikoina.</small>
----
'''<big>[[Uupunut]]</big>'''<small> Uupune, Uupunut ei ole erillisenä kylänä henkikirjoissa.</small>
----
'''<big>[[Vanhakylä]]</big>'''<small> ei näy uusimmissa henkikirjoissa vaan se on osa [[Kurkela]]a. Kurkelan kylä jakautui neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin. Kurkelaa ei taas ole ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa. Kurkelan sijasta on Tonteri 50 taloa, Vanhakylä 11 taloa, Hiirelä 38 taloa. Vanhakylä oli henkikirjoissa omana kylänään aina 1830-luvun loppuun asti.</small>
----
'''<big>[[Vehmainen]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Voipiala]]</big>'''<small> </small>
----
'''<big>[[Vuottaa]]</big>'''<small> Osa Vuottaan taloista oli [[Pylkkölä]] nimisenä henkikirjoissa isovihan jälkeen aina 1760-luvulle asti. Sittemmin kylänimi katosi ja väestö asui Vuottaan kylässä.</small>
----
'''<big>[[Ylentölä]]</big>'''<small> </small>
----

|}