1478
Vuonna 1478 Moskovan suuriruhtinas Ivan III Vasiljevitsj (1449-1505), josta vuonna 1462 tuli isänsä jälkeen Moskovan suuriruhtinas, alisti Novgorodin Moskovan valtaan ja pian tämän jälkeen osti Taipaleen Valamon luostarilta sekä liitti sen Käkisalmen kaupunkiin ämaksamaan veroa ja kaikkia rasituksia'.
(1) s. 291 (2).
1500
Vuonna 1500 (7008) laadittiin Ivan III toimesta Vatjan viidenneksen verokirja. Suvannon Taipaleesta mainitaan siellä olleen 34 kalastajaa ja 33 kauppiasta, joita verotettiin. Maanviljelijöitä ei mainita ensinkään.
(3) s 12 s 65 s 119.
Vatjan viidenneksen verokirja vuodelta 1500 mainitsee Novgorodin Karjalassa varsinaisten kirkkojen lisäksi kappeleita olleen ainakin seuraavissa kylissä: Suvannon Taipale, Räisälän Särkisalo, Lahnavalkaman Keljassa, Sakkolan Petäjärvellä, Vilakkalan Keljassa, Raudun Maaselässä, Liippuan Keljassa, Jaakkiman Sorolassa, Raudun Mäkrällä, Kiteellä. Näillä paikkakunnilla asui ainakin yksi munkki, joka toimitti jumalanpalveluksia, jne.
(3) s 111.
1568
Vatjan viidenneksen verokirjassa mainitaan Taipaleessa asuneen 53 talossa 67 verotettavaa henkilöä (joukossa muutamia kirkon työntekijöitä). Veroperuste 11 desjatinaa (n. 12 ha) lkynnettyä viljelymaata ja 150 kopnaa heinää (a n. 200 kg). Lisäksi pari kauppiasta ja ilmeisesti muutama virkamies (anbar) valvomassa ylikulkupaikan liikennettä. Konevitsan luostarilla sanotaan olleen Suvannon Taipaleessa myös maa-alue.
Igolkan rannalla 14 kalastusapajaa, joista ei makseta obrok (aprakka) veroa. Kalastamo maksaa kuitenkin jotakin veroa (vuokraa9 28 altinaa. (Tämä on yritetty selvittää venäjänkielisestä verokirjan käännöksestä kutakuinkin olemattomalla keseisen kielen taidolla).
(4) s 75
1617
Kustaa II Adolf perusti uusia kaupunkeja ja myönsi tapulioikeusia 1617 ja sen jälkeen. Taipaleen kaupungille oli myönnetty 'aktiivinen' tapulioikeus, mikä tarkoittanee vientiä omilla laivoilla saamatta ottaa satamiinsa vastaan ulkomaisia laivoja. (Kauppa- ja purjehdussääntö 1614 ja sen täydennys kauppajärjestys 1617)
(6) s 44
1631
Vuoden 1631 Käkisalmen läänin verorevisiokirjassa (tehty Jaakko de la Gardien läänityskauden 1618-1630 päätyttyä) Taipaletta ei ole. Myös Käkisalmen kaupunki puuttuu. Sakkolan pogosta muutoin kyllä löytyy.
(4)
1637
1637 maakirja Käkisalmen eteläisestä provinssista ei tunne Taipaleen kaupunkia tai kylää. Autiotiloja mainitaan kaksi kappaletta (Taipale Stadz Bohr): Waska Ledianof af Sarvis Ödhe ja Lazarko Metofanof af samma Ödhe.
(5) s 451
1969
Vuoden 1969 savuluettelossa mainitaan Taipaleessa seuraavat nimet: Hindrich Touhtar (rahat savulta), ja seuraavat maksukyvyttömät: Jöran Kallonen, Simon Hauhiainen (kuollut), Samuel Kekki, Eskel Ringinen, Timoska Jöransson, Jöran Leinonen, Peter Lari, Jöran Bygmestare, Peter Leinonen, Jöran Jäppinen.
(8) s 936
1713
Pietari I Suuren (1682-1725) velipuoli, todellinen salaneuvos, kreivi Ivan Aleksejevits Musin-Pushkin sai 17.06.1713 Sakkolasta Viipuri-Käkisalmi kesämaantien oikealta puolelta donation, joka käsitti 91 tilaa. Hieman myöhemmin kreivi Musin-Pushkin karkoitettiin Solovetskin luostariin ja donatio palautui kruunulle.
(Katso 1740, 1762, 1768, 1775)
(13) s 287
1724
1724 maakirjassa ei tunneta Taipaleessa asukkaita.
1727
Verorevisiokirja vuodelta 1727 mainitsee Taipaleessa talonpoika Tuomas Grelsinpoika Hanhiainen (Hauhiainen, Hauhia ?)
(9) s 7
1732
Anna Ioannovna luovutti 1732 23 verotilaa (18 9/16 aateria) Sakkolasta Valamon luostarille.
(13) s. 288
1740
Sakkola lahjoitettiin 1740 Anna Ioannovan (1730-1740) suosikille kauppakollegion presidentti, kreivi Platon Ivanovits Musin-Pushkinille, mutta tämäkin karkoitettiin Elisabet I (1741-1762) aikana Solovetskiin ja donaatio palasi jälleen kruunulle. (Katso 1713, 1762, 1768, 1775)
(13) s 287
1748-1764
Rippikirjassa 1748-1764 on mainittu kaikenkaikkiaan 58 nimeä, pääosin luonnollisesti samoja perheitä kuin 1754 henkikirjassakin. Lisänä tuon ajanjakson aikana Joentaan kylään muuttanut Heikki hinduin perheineen.
(11) s 4
1754
Vuoden 1754 henkikirjassa on asukkaita jo huomattavan paljon. Perheittäin Rautiainen (Laulajainen) (B), Savolainen (Int), Jäppinen (Int), Karvinen (Inh), Karjalainen (Inh). Yhteensä 34 henkeä.
(10) s 570
1762
Sakkolan Petäjärvi siirtyi 1762 Platon Musin-Pushkinin pojalle kenraaliluutnantti Ivan Paltonovitsh Musin-Pushkinille ja hänen sedälleen, todellinen valtioneuvos, vuorikollegion presidentti Apollos Epafroditovitsh Musin-Pushkinille (k. 1771). (Katso 1713, 1740, 1768, 1775)
(13) s 288
1768
Musin-Pushkinit myivät Petäjärven donation 28.08.1768 Novgorodin kuvernööri, kreivi Jacob Johan von Sieversille 18000 ruplalla. Kauppahinnasta mainittiin, että donaatio on perinnöllinen, jolloin sen myynti oli sen aikaisten säännösten mukaan tietyin ehdoin mahdollinen. (Katso 1713, 1740, 1762, 1775)
(13) s 288, 2 107
1772
Raudun Sumbulan hovissa allekirjoitettiin näihin aikoihin ensimmäinen Käkisalmen läänissä tehty verokontrahti hovin ja talonpoikien välillä. Sumbulan kotrahdista käytiin oikeutta noin 10 vuotta, mutta se toteutui kuitenkin suunnilleen alkuperäisen ehdotuksen mukaisena. Tosin osa talonpojista muutti Sumbulasta muualle. Päivätöitä Sumbulan kontrahtiin sisältyi vuodessa miestä kohden 16-17 vuoden 1811 laskelmien mukaan. Puolet päivätöistä oli hevospäiviä. Tuohon aikaan noudatettiin vielä 1872 ensimmäisen kerran tehtyö kontrahtia, 1780-luvulla tehtiin samantapainen kontrahti myös Sakkola Petäjäjärven donatiolla.
(13) s 190
1774
Parooni Johan von Freedericksz osti vuonna 1774 Pyhäjärven Taubilan donation ruhtinatar Pratskova Jurvevna Trubetskovalta, kreivi Petr Semjonovitsh Saltykovin leskeltä.
(13) s 108
1775
Jakob sievers myi puolestaan 1775 Petäjärven donation 35000 ruplalla pankkiiri paroni Johan von Freederickszille, jonka kuoltua 1779 Sakkola siirtyi Petr von Freedertckszille. Kun donatio myytiin Johan von Freederickszille siinä mainittiin donaation oleva perinnöllinen ja että sen alueella oli kaksi hovileiriä (Petäjärvi ja Riiska) sekä useita myllyjä ja viinanpolttimoita. (Katso 1713, 1740, 1762, 1768)
1713, 1740, 1762, 1768
(13) s288, s108
1780
Sakkolan lahjoitusmaaisäntä oli tuohon aikaan tykistön everstiluutnantii Petr Ivanovits von Freedericksz. Hän tai ehkä hänen isänsä hovipankkiiri Ivan (Johan) Jurevits von Freedericksz antoivat laatia Taipaleen tilasta (kylä) kartan lähinnä verotuksen tarkistamista varten. Karttaan sisältyi selvitys kylän asukkaista veroa maksavat isännöt nimeltä mainiten ja muilta osin vain lukumäärinä.
Thomas Jäppinen, Hendrich Lylander, Adam ja Anders Laulajain (29 h), torppari Anders Kurri (5 tuntia).
| 1-7 vuotta 7-15 vuotta 15-20 vuotta 20-30 vuotta 30-40 vuotta 40-50 vuotta 50-60 vuotta 60-70 vuotta 70-80 vuotta |
4 m - n 2 m 7 n 1 m 3 n 1 m 2 m 2 n 1 m 1 m 3 n 1 m 1 n - m - n |
- m 1 n - m 2 n - m - n - m - n - m - n 1 m 1 n - m - n - m - n - m - n |
| Yhteensä | 13 m 16 n | 1 m 4 n |
| Aviopareja | 5 | 1 |
| Talouksia | 4 | 1 |
| Hevosia | 7 | 1 |
| Lehmiä | 16 | 2 |
| Nuoria nautoja | 16 | 1 |
| Lampaita | 23 | 2 |
| Hanhia | - | - |
Maa-alueiden nimitykset
Pellot n. 35 ta
Metsät ja ahot n. 230 ta
Joutomaat n. 5200 ta
Niityt n. 140 ta
(ta = tynnyrinala = n. 0,5 hehtaaria)
A1 Syrin pelto
A2 Mäki pelto
A3 Tervahaudan pelto
A4 Riihimäen pellot
A5 Kirkkopelto
A6 Linnapelto
A1 Lohijoen ja Järisevän maat
A2 Syrin maat
A3 Kuivaniemen ahot
A4 Pahasillan ahot
A5 Suvannon ahot
a1 Lohijoen niitty
a2 Syrin niitty
a3 Suo
a4 Pahasillan suo
a5 Kotiniitty
a6 Ressoin suot
(7), (14)
1785
Näihin aikoihin Freederickszin Sakkolan donatiolla tehtiin verokontrahti, joka noudatteli samoja linjoja kuin 1772 Raudun Sumbulassa tehdyssä alueen ensimmäisessä kontrahdissa oli sovittu.Lähdeluettelo