Pentti Ahtiainen
Arvi Ahtiainen syntyi Karjalan Kannaksella, Metsäpirtin pitäjän Saaroisten kylässä 26.4.1915 kalastajaperheeseen.
Hänen vanhempansa olivat Aune Juhontytär, os. Suikkanen (s. 29.06.1893 Saaroinen, k. 01.10.1958 Uudenkaupungin maalaiskunta) ja Antti Tuomaanpoika Ahtiainen (s. 06.06.1885 Saaroinen, k. 18.06.1950 Uudenkaupungin maalaiskunta).
Perhe omisti Saaroisten Kiiskilässä muutaman hehtaarin suuruisen Tuomalan tilan, joka koostui maanjakojen takia varsin monista pikku lohkoista. Maanviljelyn lisäksi kalastus oli tärkeällä sijalla perheen toimeentulossa.
Arvi Ahtiaisen äidin isän, Juho Suikkasen (s. 16.04.1855) eli ”Jussin” perhe oli alkujaan lähtöisin Sakkolan Riiskan kylästä. Perhe oli elänyt köyhissä oloissa.
Jussin isä, Kaapre Juhonpoika Suikkanen (s. 13.06.1827) oli avioitunut Saaroisten Apsulan kylässä asuneiden Hyytiöiden tyttären, Jussin äidin kanssa ja he olivat perustaneet perheensä Riiskaan, jossa Kaapre toimi kalastajana. Kaapre kertoi joskus saaneensa suuriakin sampia, joita oli hinannut veneen perässä kuonorustoon poratusta renkaasta elävänä Pietariin. Perheen äidin veljen, Jooseppi Hyytiän (Josef Martinpoika, s. 11.01.1823), näkökyvyn heikettyä vanhuudessa, oli hänen Metsäpirtin Saaroisissa olleen tilansa töitä lähtenyt aikanaan tekemään myös Sakkolan Riiskasta lähtöisin ollut Martti Torikka ”yhysmiehenä” yhdessä Jussi-isoisän, ”äijän”, kanssa. Lopulta nämä miehet saivat perinnöksi oman osansa tuosta ”Sokian-Joosepin” tilasta, Torikka ehkä vähän enemmän, koska Suikkanen koki jääneensä vähemmälle. Isoisä Jussi sai Hyytiän tilasta sen rantatien luoteispuolella olleet kolme pitkää sarkaa ja Torikka taas kaakkoiset, Tommolan kylän puoleiset kolme sarkaa. Samoin kävi kai myös haka-alueelle. Luoteisesta, pitkästä laitumesta tuli Suikkasten haka. Myös Salonkylässä ollut metsä jaettiin. Suikkasten näin muodostunut tila (Saaroinen N:o 1 1/384 manttaalia) ei kuitenkaan ollut kovin suuri.
Toisesta isoisästään eli Tuomas Taavetinpojasta (s. 24.04.1851 Viisjoki) Arvi oli kuullut varsin vähän. Tuomas asui alkuun syntymäkylässään Viisjoella tuohon aikaan, jolloin Metsäpirtti kuului vielä Sakkolan pitäjään. Ahtiaisten talo, Tuomaan syntymäkoti sijaitsi Viisjoen koillissivulla, Laatokan vanhalla rantapenkereellä Lääväkylän suunnalla olevalla Näsikukkulalla. Viisjoella Tuomas aikuistuttuaan toimi vuokraviljelijänä, muuttaen naimisiin v. 1874 mentyään Saaroisiin, jossa oli Arvin isoäidin Agneta (Aune) Eevan (s. 26.08.1853) suvun viljelysmaita. Alkuperäinen kotitila oli jäänyt Tuomaan Antti-veljen hoidettavaksi.
Nämä Arvi Ahtiaisen molempien vanhempien edellä mainitut suvut olivat toimineet kalastuksen parissa.
Aune ja Antti Ahtiaisen perheeseen kuului kolme lasta: Arvi, Eino (s. 13.05.1917 Saaroinen, k. 10.03.1985 Uusikaupunki) ja Maire (s. 05.08.1933 Saaroinen, k. 28.09.1949 Uudenkaupungin maalaiskunta).
Isänsä ja Eino -veljensä tavoin Arvi toimi jo rippikouluikäisestä lähtien kalastajana Laatokalla talvisodan syttymiseen saakka. Näistä ajoista hän on kertonut varsin paljon.
Arvi Antinpoika oli monessa suhteessa tyypillinen sukunsa edustaja. Hänen lapsuusvuosiensa ensimmäiset muistikuvat sijoittuivat kotikylään Metsäpirtin Saaroisiin itsenäisessä Suomessa. Venäjän vallan aika oli monilla suvun ja kyläyhteisön jäsenillä silloin vielä tuoreessa muistissa ja se kuului kertomusten kautta vielä myös lasten maailmankuvaan.
Nuo Karjalan Kannaksen ja Laatokan seudut olivat monella tavoin kahden kulttuurin, venäläisen ja suomalaisen raja-alueita. Arvin perhe ja lähisukulaiset olivat luterilaisia. Suvun miehet kalastivat Laatokalla, asuen välillä sen saarilla, joilla ortodoksinen uskonto vaikutti voimakkaasti. Tässä suhteessa vaikutteita on tullut varmasti paljon.
Kalastus Laatokalla oli elintärkeä suurelle osalle metsäpirttiläisiä. Tästä Arvikin ehti saada lähes kymmenen vuoden ajalta omakohtaisia kokemuksia. Näitä hänen kertomuksissaan täydensi edellisten sukupolvien perinnetieto. Pyyntivälineitä, veneitä ja kalapaikkoja koskevat kuvaukset ovat tätä tyypillisimmillään.
Merellä, eli Laatokalla tapahtuneet asiat muodostivat huomattavan osan Metsäpirttiin liittyvästä Arvi Ahtiaisen muistitiedosta. Metsäpirttiin liittyvät ”kuivan maan” asiat jäivät helposti toissijaisiksi. Toisaalta sota-ajasta hän kertoi huomattavan paljon, mutta Metsäpirttiin tuo aika hänen kohdallaan liittyi vain talvisodan osalta.
Muu perhe vietti evakkovuodet Pieksämäellä ja Heinävedellä. Kalastuselinkeinosta perhe joutui luopumaan.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen Arvi Ahtiainen siirtyi perheineen toiselle puolelle Suomea, Uudenkaupungin maalaiskunnan Sundholman kylään. Siellä hän toimi maanviljelijänä, asuen edelleen karjalaiskylässä, nyt kylläkin läntisessä Suomessa. Arvi Antinpoika Ahtiainen kuoli 8.5.1997. Seuraava kertomus pohjautuu hänen kalastusmuistelmiinsa Metsäpirtin ajoilta.
