Talvisodan jälkeen elettiin epävarmaa rauhantilaa Suomessa. Myöhemmin puhuttiin välirauhasta, jota kesti maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Tänä aikana varustauduttiin pikkuhiljaa uuteen sotaan ilmeisesti vähän joka puolella Eurooppaa, eikä vähiten Suomessa.
Karjalan Kannakselta, Laatokan rannalta sodan jaloista lähteneet metsäpirttiläiset elivät epätietoista aikaa. Osa karjalaisista oli muuttanut takaisin Kannakselle. Metsäpirttiin paluumuuttaneitakin oli, mutta melko vähän suhteessa muihin talvisodan alle jääneisiin pitäjiin. Tämä johtui sekä rauhantilan keston epävarmuudesta että Metsäpirtin tuhoutumisesta taisteluissa. Rakennuksia oli varsin vähän jäljellä pitäjän kaakkoisrajan puoleisissa kylissä. Uutta sodan jälkeistä elämää oli vaikea saada käyntiin. Ei ollut työpaikkojakaan. Maanviljely ja kalastuskin olisi pitänyt aloittaa käytännöllisesti katsoen tyhjästä. Niinpä metsäpirttiläisiä sitten hajaantui ympäri Suomen. Tämä tulisi näkymään myös uuteen sotaan osallistumisessa. Talvisodassa taisteltiin kotipitäjässä, mutta jatkosodassa Metsäpirtin naisia ja miehiä oli hajallaan pitkin maata eri joukko-osastoissa. Myös Lapin perukoille olivat jotkut ennättäneet Kannakselta kulkea.
Sallan ja Kemijärven miehistä koottiin Jääkärirykmentti 12 (JR 12), jota myös Jänkäjääkäreiksi kutsutaan. Siihenkin kuului tiettävästi metsäpirttiläisiä: Antti Ahtiainen (Anti Jussi Antti), Arvi Antinpoika Ahtiainen, Uuno Repo, Lauri Tahvonpoika Hatakka, sekä Tuokko (?). Varmasti muitakin oli JR 12:n riveissä ja heistäkin toivoisin saavani tietoja. Sotaan otti tämän joukko-osaston kanssa samoilla alueilla osaa myös Yrjö Juhonpoika Suikkanen ja Nestor Hyytiä. Metsäpirttiläisiä osallistui taisteluihin Sallassa, Kiestingissä, Maaselän kannaksella ja lopputaisteluun Tali – Ihantalassa Viipurin maalaiskunnassa. Viimeksi mainittu oli Pohjoismaiden historian suurin yksittäinen taistelu ja siitä on tulossa myös elokuva (”Tali-Ihantala”) Åke Lindmanin ohjaamana.
Heinäkuun 2. päivänä vuonna 2004, kun Talin-Ihantalan taistelusta tulee kuluneeksi 60 vuotta, järjestävät mukana olleet veteraanit tuon suurtaistelun muistojuhlan Ihantalan muistomerkin luona. Sinne kutsutaan taistelussa mukana olleet veteraanit perheineen.
Seuraava kertomus Jänkäjääkäreiden sodasta perustuu isäni Arvi Ahtiaisen muistelmiin ja kirjallisuustietoihin (Eino Pohjamo: Jänkäjääkärit, Rauta palaa.).
Luvan Eino Pohjamon teosten lainauksien käyttöön tässä yhteydessä (näillä www-sivuilla) on antanut julkaisu- ja tekijänoikeuden haltija Liisa Pohjamo Kirkkonummella 16.12.2002).
Kaikkia sotiemme veteraaneja ja erityisesti Kannaksen taisteluissa mukana olleita kunnioittaen,
Pentti Ahtiainen
Uusikaupunki
pentti.ahtiainen@uusikaupunki.fi